Venäjän keisarikunnassa havaittiin vuonna 1889 uusi hengitystiesairaus, joka levisi seuraavien vuosien aikana ympäri maailman ainakin kolmessa eri epidemia-aallossa.
Tauti vei suuren määrän ihmisiä sairaaloihin ja osoittautui hengenvaaralliseksi erityisesti ikääntyneille. Kouluja ja tehtaita jouduttiin sulkemaan, sillä suuri osa työntekijöistä oli sairaana. Osa infektion saaneista kertoi erikoisista oireista, kuten haju- ja makuaistin katoamisesta. Jälkioireena oli usein voimakasta väsymystä.
Monet tutkijat ovat pohtineet viime aikoina, olisiko kyseessä ollut SARS-CoV-2-viruksen kaltainen koronavirus.
– Aihetta koskevia faktoja on saatavilla hyvin vähän, melkein ei yhtään, Yalen yliopiston emeritusprofessori Frank Snowden sanoo New York Times -lehdelle.
Arvoitus on ehkä mahdollista ratkaista modernin molekyylibiologian keinoin. Tutkijat ovat etsineet sopivia keuhkonäytteitä museoista ja lääketieteellisten tiedekuntien arkistoista. Näytteitä voi olla säilynyt nesteellä täytetyissä purkeissa.
Virginia Tech -yliopiston historioitsija Tom Ewingin mukaan ”Venäjän flunssalla” oli epäilyttävän paljon yhteistä vuonna 2020 pandemian aiheuttaneen koronaviruksen kanssa. Kyseisen patogeenin jälkeläinen voisi olla jokin lievää flunssaa aiheuttavista koronaviruksista, jotka kiertävät edelleen maailmalla.
Vuonna 2005 julkaistun tutkimuksen mukaan OC43:ksi kutsuttu koronavirustyyppi saattoi siirtyä lehmistä ihmisiin vuonna 1890. Se aiheuttaa muita kantoja vakavampaa taudinkuvaa. Michiganin yliopiston kansanterveyden professori Arnold Monto pitää teoriaa mahdollisena.
– Olemme pitkään pohtineet, mistä koronavirukset tulivat. Että onko joskus aiemmin ollut koronaviruksen aiheuttamaa pandemiaa, Monto toteaa.