Valtiotieteen tohtori ja kirjailija Jukka Tarkka sanoo Ahvenanmaan puolueettomuutta koskevien myyttien hämärtävän historiallista ja poliittista todellisuutta.
Saariryhmän tilannetta perustellaan usein väitteellä, jonka mukaan aseettomuus ja puolueettomuus olisivat alkaneet Krimin sodan päätyttyä 166 vuotta sitten. On myös väitetty, että myöhempi Moskovan sopimus olisi vahvistanut Geneven sopimuksen tehoa.
Hän huomauttaa, ettei Neuvosto-Venäjä allekirjoittanut Geneven Ahvenanmaa-sopimusta vuonna 1921, joten Neuvostoliitto toimi Pariisin rauhanneuvotteluissa vuonna 1947 kuin sitä ei olisi olemassakaan. Britannia ei ollut allekirjoittanut Moskovassa 1940 tehtyä Ahvenanmaa-sopimusta, joten molemmat asiakirjat päätettiin jättää mainitsematta rauhansopimuksen tekstissä.
– Neuvostoliiton valtuuskunta kirjoitti sopimusluonnoksen viidennelle artiklalle aseleposopimusta myötäilleen sanamuodon: ”Ahvenanmaan saaret jäävät demilitarisoiduiksi nykyisin vallitsevan tilanteen mukaisesti.” He taluttivat britit ansaan, Jukka Tarkka kirjoittaa Facebook-julkaisussaan.
– Luonnoksen maininta demilitarisoinnista viittaa Moskovan Ahvenanmaa-sopimukseen vuodelta 1940. Siinä ei mainita puolueettomuutta, mikä olisi viitannut Genevessä 1921 tehtyyn Ahvenanmaa-sopimukseen, Tarkka jatkaa.
Hänen mukaansa näin muotoiltu Pariisin rauhansopimuksen viides artikla pyyhkäisee Ahvenanmaan tilannekartalta sekä Geneven Ahvenanmaa-sopimuksen että Britannian, ja siinä sivussa kaikki muutkin Pariisin rauhansopimuksen allekirjoittaneet valtiot.
Pariisissa 1947 hyväksytyn rauhansopimuksen mukaan Ahvenanmaata jäi hallitsemaan Neuvostoliiton Suomelle vuonna 1940 sanelema Ahvenanmaa-sopimus, joka määrää saariston aseettomaksi, mutta vaikenee puolueettomuudesta. Neuvostoliitolle jäi oikeus pitää Maarianhaminassa konsulaattia. Jukka Tarkan mukaan sen palveluksessa olevat tiedustelu-upseerit varmistavat, että Ahvenanmaa on aseeton ja helppo miehittää nopeasti.
– Näyttää siltä, että Venäjän Ahvenanmaa-konsulaattiin ei 1970-luvun jälkeen ole sijoitettu sotilashenkilöitä. Tämä osoittaa, että Venäjällä tunnetaan Suomen, Ruotsin ja Nato-maiden yhteiset puolustusharjoitukset Itämerellä. Ne osoittavat, että Venäjän maihinnousu Ahvenanmaalle olisi nopeaan tuhoon tuomittu yritys, Tarkka sanoo.
Ahvenanmaan turvaamista on harjoiteltu yhdessä Ruotsin ja Nato-maiden kanssa
Hän muistuttaa Itämeren sotahistorian osoittavan, että kun alueella on sotatoimia tai aseellinen kriisi, vastaa Suomi Ahvenanmaan koskemattomuudesta.
– Silloin Ahvenanmaa ei ole aseeton eikä puolueeton. Aseellisen kriisin tai sodan oloissa Geneven Ahvenanmaa-sopimuksen mukainen aseettomuus ja puolueettomuus alistaisivat Ahvenanmaan väestön hyökkäävän sotavoiman miehitykseen ja aiheuttaisivat Suomelle erittäin vakavan turvallisuusriskin.
Jukka Tarkan mukaan Ahvenanmaan turvaaminen on Suomen puolustuksen keskeinen tekijä kaikissa tilanteissa.
– Viime vuosikymmenten aikana sitä on suunniteltu ja harjoiteltu tiiviissä yhteistyössä Ruotsin ja Itämerellä toimivien Nato-maiden kanssa. Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys parantaa merkittävästi Itämeren pohjoisen suunnan puolustuksen uskottavuutta ja Ahvenanmaan turvallisuutta, Tarkka toteaa.
