Ahmojen kaatamisen vahinkoperusteiset poikkeusluvat myöntää Suomen riistakeskus. Jokaista lupaa harkitaan ministeriön mukaan tapauskohtaisesti, ja ne kohdistetaan paljon vahinkoa aiheuttaneisiin ahmoihin.
Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan Suomessa oli vuonna 2016 noin 220–250 ahmaa, joista arviolta sata liikkuu poronhoitoalueella.
Ministeriön mukaan viime vuonna ilmoitettiin 2 794 ahman tappamaa poroa, ja ahman aiheuttamat porovahingot olivat 6,37 miljoonaa euroa.
Yksi ahma tappaa ministeriön esittämän arvoin mukaan kaksi poroa kuukaudessa. Kahdeksan ahman kaataminen estäisi ministeriön mukaan näin vuodessa 192 porovahinkoa, mikä säästäisi noin puoli miljoonaa euroa vahingonkorvauksia.
Suomen luonnonsuojeluliitto, WWF ja Animalia pitävät ministeriön ahmankaatopäätöstä vääränä.
– Parempi vaihtoehto tappamiselle olisi ollut lisätä petovahinkojen korvausrahoja lisäbudjettiin, kuten on ennenkin tehty. Luonnonsuojeluliitto olisi ollut valmis kirjoittamaan tämän tukimuodon korotuksen puolesta myös EU:lle, kuten hyljekorvauksissakin tehtiin”, kertoo Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Harri Hölttä järjestöjen tiedotteessa.
Toinen hyvä ratkaisu olisi järjestöjen mukaan ottaa erityisen merkittäviä porovahinkoja aiheuttavaa ahmayksilö kiinni ja siirtää se vahvistamaan uhanalaista ahmakantaa muualle, jos kyseessä ei ole imettävä naaras,
Animalia muistuttaa lisäksi, että käytännössä metsästystilanteessa on mahdotonta varmistua siitä, ettei tähtäimessä olevalla eläimellä ole pentuja ruokittavanaan.
– Kun imettävä emo joutuu ammuttavaksi, nääntyvät sen pennut kuoliaiksi. Tämä on merkittävä eläinsuojelullinen ongelma, eläinsuojeluasiantuntija Laura Uotila Animaliasta painottaa.
Ahma on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi, ja se on ollut täysin rauhoitettu vuodesta 1982.