Suunnitelman tavoitteena on tukea ahmakannan kasvua ja levittäytymistä uusille alueille sekä toisaalta ehkäistä ahman aiheuttamia porovahinkoja.
Ahmakanta on siis kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Viime vuoden lopussa Suomessa oli noin 230–250 ahmaa. 1990-luvun alussa ahmoja arvioitiin olevan noin 80 ja 2000-luvun alussa noin 120 otusta.
Ahma aiheuttaa kaikista suurpedoista eniten vahinkoja porotaloudelle. Ahman tappamia poroja ilmoitettiin viime vuonna lähes 3600, joka oli lähes tuhat poroa enemmän kuin edellisvuonna ja lähes kolme kertaa enemmän kuin vuonna 2011.
Ahman aiheuttamat vahingot olivat 68 prosenttia kaikista suurpetojen aiheuttamista porovahingoista. Viime vuonna porotaloudelle koitui yhteensä kahdeksan miljoonan euron suurpetovahingot.
Ahmat elävät pääosin pohjoisilla tunturialueilla ja itäisillä metsäalueilla. Lisäksi Suomenselältä löytyy muutaman kymmenen yksilön ahmakanta, joka asettui sinne 1990-luvulla tehdyissä siirtoistutuksissa.
Pohjoisen ja Itäisen poronhoitoalueen kannanhoitoalueella halutaan sallia merkittäviä porovahinkoja aiheuttavien ahmojen rajoitettu metsästys. Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee poikkeusluvista erillisen asetuksen. Metsästyksen sallimisen jälkeen seurattaisiin, vaikuttaako se alueen ahmavahinkojen määrään.
Lisäksi hoitosuunnitelmassa esitetään ahmojen siirtämistä Pohjoisen ja itäisen poronhoitoalueen kannanhoitoalueelta Metsä-Suomen kannanhoitoalueelle. Tämä edellyttää kuitenkin, että riittävän suuri joukko Metsä-Suomen alueen asukkaista hyväksyy siirron. Siirtoistutuksista päätetään myöhemmin.