Tutkimuksen tavoitteena on kehittää jatkuvaan ahdistuneisuuteen tehoavia lääkkeitä.
Ahdistuneisuushäiriöistä kärsii jopa viisi prosenttia suomalaisista, mutta niiden taustalla olevista solu-, molekyyli- ja hermoverkkotason mekanismeista tiedetään vähän.
Helsingin yliopistossa on alkanut hanke, joka tutkii tiettyjen hermosolujen pinnalla olevien molekyylien, kainaattireseptoreiden, roolia ahdistusalttiudessa. Kainaattireseptorit säätelevät solujen keskinäistä viestintää ja sitä, miten tehokkaasti aivot käsittelevät tietoa.
Tutkijat haluavat selvittää, altistavatko kainaattireseptorien erilaiset perinnölliset muodot ahdistuneisuushäiriöille. Samalla on tarkoitus tutkia, voiko kainaattijärjestelmän toimintaa säätelemällä lieventää ahdistuneisuutta.
– Pitkän tähtäimen tavoitteena on kehittää kovasti kaivattuja täsmälääkkeitä ahdistuneisuushäiriöiden hoitoon, sanoo hanketta koordinoiva dosentti Iiris Hovatta Helsingin yliopiston biotieteiden laitokselta.
Tutkimuksessa käytetään genetiikan, sähköfysiologian ja aivokuvantamisen menetelmiä. Niiden avulla pystytään yhdistämään aivojen molekyylitason tieto ja eri aivoalueiden välisestä toiminnasta kertova kuvantamistieto.
Jane ja Aatos Erkon säätiö on myöntänyt hankkeelle 814 000 euron apurahan.