Tämä oli suurin syy siihen, että äänestysprosentti nousi koko maassa. Äänestysprosentti nousi 0,5 prosenttiyksikköä 58,8, prosenttiin vuoden 2012 äänestysprosentista (58,3 %).
Suurista kaupungeista äänestysaktiivisuus nousi eniten Helsingissä (+4,2 prosenttiyksikköä), Turussa (+3,4) ja Tampereella (+3,0).
– Helsingissä kuntavaalit käytiin pormestarivaalina, mikä vauhditti äänestämistä tuntuvasti. Myös Tampereella suuret puolueet kävivät tiukkaa kilpailua pormestarivalinnasta, Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom sanoo.
– Vaalitulosten perusteella pormestarimallin käyttöönotto näyttäisi lisäävän kiinnostusta äänestämiseen. Malli selkeyttää luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden välistä työnjakoa ja antaa kasvot päätöksenteolle, Kuntaliiton toimitusjohtaja Jari Koskinen (kok.) sanoo.
Innokkaimmin äänestettiin Kinnulassa, laiskimmin Kajaanissa
Kuntakohtaiset erot äänestysprosentissa olivat erittäin suuria, kuten aiemmissakin kuntavaaleissa. Erot ovat osin merkittäviä myös samankokoisten kuntien välillä.
Korkein äänestysprosentti oli Kinnulassa, 82,6 prosenttia. Kinnulassa oli koko maan korkein äänestysprosentti myös vuosien 2012 ja 2008 kuntavaaleissa. Myös Luodon kunnassa äänesti 82,5 prosenttia äänioikeutetuista.
Eniten äänestysprosentti nousi Kärkölässä (+6,9 prosenttiyksikköä), Närpiössä (+4,5) ja Helsingissä.
Matalin äänestysprosentti oli Kajaanissa, 49,3 prosenttia. Kajaani on ainoa kunta, jossa äänestysaktiivisuus jäi alle 50 prosenttiin.
Eniten äänestysaktiivisuus laski Siuntiossa (-9,0 prosenttiyksikköä), Posiolla (-8,9) sekä Isojoella (-7,1).
Jari Koskisen mukaan äänestysaktiivisuuden selkeä nostaminen vaatii uusia keinoja.
– Äänestysaktiivisuuden lisäämiseksi olisi kokeiltava ennakkoluulottomasti eri vaalien yhdistämistä, pormestarin valintaa suoralla vaalilla, äänestysikärajan laskemista sekä nettiäänestämisen mahdollistamista, hän sanoo.