Lokakuulle suunniteltuja maakuntavaaleja saatetaan joutua siirtämään, koska sote- ja maakuntauudistukseen liittyviä lakeja ei ehditä hyväksyä suunnitellussa aikataulussa.
– Olemme tänään valiokunnassa tarkentaneet aikatauluja ja siltä osin nyt on otettu kahden viikon aikalisä tämän kokonaisuuden käsittelyyn, kertoi eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru (sd.) tiedotusvälineille.
Käytännössä se tarkoittaa sitä, että hallituksen toive siitä, että sote- ja maakuntauudistukseen liittyvistä kiireisimmistä laeista äänestettäisiin eduskunnassa kesäkuun ensimmäisellä täydellä viikolla ei tule toteutumaan.
Kiurun mukaan tärkeimmät lait tulisivat eduskunnan suureen saliin ensimmäiseen käsittelyyn juhannuksen jälkeisellä viikolla ja lakien hyväksymisestä äänestettäisiin heinäkuun ensimmäisellä viikolla. Tasavallan presidentin pitää sen jälkeen vielä vahvistaa lait.
Hallituksen esityksen mukaan lakien pitäisi tulla voimaan 1. heinäkuuta. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan ottama aikalisä tarkoittaa sitä, että lakien voimaantulo lykkääntyy.
Oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläinen sanoi toissapäivänä, että maakuntavaalit voidaan järjestää 28. lokakuuta, mikäli lait ovat voimassa 1. heinäkuuta. Jääskeläinen lisäsi, että aikataulusta ei voi antaa yhtään myöten.
Tänään Jääskeläinen sanoi kuitenkin STT:lle, että soten käsittelyn lykkääntyminen ei välttämättä vaikuta maakuntavaalien aikatauluun. Asiaan on hänen mukaansa keksittävissä luova ratkaisu.
Krista Kiuru ei halunnut ottaa kantaa maakuntavaalien aikatauluun.
Mikäli perustuslakivaliokunta edellyttää runsaasti korjauksia lakiin, sosiaali- ja terveysvaliokunta ei ole uudessa aikataulussaan varannut aikaa niiden tekemiseen.
– Tässä aikataulussa ei ole varaa minkäänlaisiin mutkiin matkassa. Aikataulu on tiukka ja haasteellinen, Kiuru sanoi.
Perustuslakivaliokunta saattaa edellyttää korjauksia
Perustuslakivaliokunnan lausunto valinnanvapauslakiehdotuksesta valmistuu touko-kesäkuussa, kuten on jo aiemmin ilmoitettu.
– Tavoite on toukokuussa, mutta en uskalla laittaa siitä päätäni pantiksi, perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Annika Lapintie (vas.) sanoi.
Asiantuntijoiden kuulemiset jatkuvat valiokunnassa 16. toukokuuta asti, ja sen jälkeen valiokunta alkaa laatia lausuntoaan.
Perustuslakivaliokunta antaa lausunnossaan kannanottoja joko niin, että ei edellytä korjauksia tai että edellyttää korjauksia. Korjauksia on kahdenlaisia: sellaisia, jotka valiokunnan on pakko tehdä ja sellaisia, joiden korjaamista kehotetaan harkitsemaan.
Lapintien mukaan äärimmäisen poikkeuksellista on, jos valiokunta toteaa, että korjauksia ei voi tehdä valiokunnassa, vaan ne täytyy lähettää hallituksen korjattavaksi, kuten viime kesänä kävi.
– Tässä vaiheessa on täysin mahdotonta sanoa, minkä sisältöisiä huomautuksia tulee ja tuleeko niitä, Lapintie toteaa.
Asiantuntijat ovat nostaneet julkisuudessa esille teemoja, joita he pitävät ongelmana. Näitä ovat ainakin sote-palveluiden yhdenvertainen saatavuus ja valinnanvapauden voimaantulon vaiheistus. Oikeusoppineet ovat pitäneet myös lain käsittelyaikataulua liian tiukkana.
Muun muassa valtiosääntöoikeuden emeritusprofessori Mikael Hidén sanoi eilen, että laissa on korjattavaa.
Hidénin mukaan korjaukset saattavat olla sellaisia, että ne voitaisiin tehdä eduskunnassa tai ministeriöt voisivat olla perusteellisemmassa valmistelussa mukana. Hän otti esille myös mahdollisuuden, että hallitus joissain kysymyksissä antaisi täydentävän esityksen.