Maailman kehittynein avaruusteleskooppi Webb laukaistiin avaruuteen Suomen aikaan kahdelta joulupäivänä, kertoo NASA.
Webbin on määrä matkustaa Maasta noin 1,5 miljoonan kilometrin päähän. Se asettuu paikalleen toiseksi Lagrangen pisteeksi, eli L2-pisteeksi kutsutun Auringon, Maan ja Kuun painovoimakenttien risteykseen. Tästä pisteestä käsin se tulee mittaamaan avaruuden infrapuna- eli lämpösäteilyä.
Teleskooppi kerää tietoa isoilla peileillä, joista suurin on pituudeltaan 6,5 metriä. Peilit pystyvät kokoamaan noin viisi kertaa enemmän säteilyä kuin avaruusteleskooppi Hubble.
Tutkimusten perusteella saadaan lisää tietoa sekä omasta aurinkokunnastamme, mutta myös kaukaisimmista galakseista. Webbin avulla ihmiskunta voi saada tietoa jopa 13,5 miljardin vuoden takaa, josta vanhimmat ultraviolettisäteilyn lähteet ovat peräisin. Webbin odotetaan löytävän myös mahdollisia merkkejä nestemäisestä vedestä eksoplaneetoilla, jotka sijaitsevat sopivan etäisyyden päässä omista tähdistään.
Tämän lisäksi tutkitaan eksoplaneettojen ilmakehien kaasukoostumusta. Näiden perusteella pyritään selvittämään, onko Aurinkokunnan ulkopuolella elämälle suotuisia paikkoja.
Ensimmäiset 29 päivää teleskoopin matkasta ovat kriittisiä ja määränpäänsä se saavuttaa puolen vuoden päästä, mikäli kaikki menee hyvin. Ensimmäisiä kuvia sen odotetaan lähettävän kesäkuussa.
Polttoainetta Webbillä on mukanaan noin kymmeneksi vuodeksi, jona aikana se kerää valtavan määrän uutta tietoa maailmankaikkeuden alkuhetkistä.
Webb on kaikkien aikojen kehittynein ja tarkin avaruusteleskooppi. Hubb on kolmen avaruusjärjestön – NASAn, ESAn ja Kanadan avaruusjärjestön – pitkän yhteistyön tulos. Sen rakentamiseen on osallistunut yli 300 yliopistoa ja 14 maata.
Alunperin teleskooppi piti laukausta Kouroun avaruuskeskuksesta Ranskan Guyanasta jouluaattona, mutta laukaisua piti siirtää kovien tuulten vuoksi.