Viime vuonna aktiivisen työvoimapolitiikan määrärahoja jäi käyttämättä 90 miljoonaa euroa ja tämän vuoden rahoistakin valtaosa on edelleen käyttämättä. Mäkelän ja Satosen mukaan tämä osoittaa, että aktiivinen työvoimapolitiikka ei toimi vallitsevassa taloustilanteessa.
– Esimerkiksi yt-neuvottelut rajoittavat palkkatuen maksamista yrityksille, minkä vuoksi rahaa jää huomattavasti käyttämättä, he sanovat.
Mäkelän ja Satosen mukaan päähuomio on nyt kiinnitettävä aktiivisuuteen kannustamiseen sosiaaliturvaa uudistamalla ja tekemällä lyhytaikaisenkin työn vastaanottaminen kannattavaksi. Ehdotus siitä, että työtön voi tienata 300-400 euroa kuukaudessa ilman työttömyysetuuden yhteensovittamista tai asumistuen leikkaamista on askel oikeaan suuntaan.
– Lyhytaikainenkin työ estää syrjäytymistä ja lisää moninkertaisesti työllistymisen todennäköisyyttä, Satonen ja Mäkelä toteavat.
– Erityisen tärkeää lyhyetkin työpestit ovat nuorille, jotta he pääsevät työurallaan alkuun, Mäkelä sanoo.
Satonen ja Mäkelä toivovat myös työmarkkinaratkaisua, joka ottaa mahdollisimman hyvin huomioon yrityskohtaisen palkanmaksukyvyn.
– Parasta työllisyyspolitiikkaa on se, että pyritään turvaamaan olemassa olevat työpaikat, Mäkelä ja Satonen toteavat.
Rakennemuutostilanteissa on heidän mukaansa tärkeää panostaa ”työstä työhön -palveluihin”, jotta uusi työ tai koulutuspaikka löytyy jo ennen kuin työttömyys edes alkaa. Satosen mukaan tästä on hyviä kokemuksia esimerkiksi Pirkanmaalla Pilkingtonin alasajetun tehtaan työntekijöiden työllistämisessä.