Enemmistö asuu edelleen omassa kodissaan eikä tarvitse palveluita selvitäkseen arjesta. Eläkeläiset ovat myös säästäväisiä, sillä eläke riittää elämiseen hyvin puolella 80-vuotiaista.
– Tutkimuksemme mukaan valtaosalla tämän päivän 80-vuotiailla menee mukavasti. Tulos on jopa yllätys yleiseen mielikuvaan verrattuna. Positiivista on sekin, että vain joka kymmenes on yksinäinen, sanoo Ilmarisen eläkevakuuttamisesta vastaava varatoimitusjohtaja Sini Kivihuhta.
Suurin osa 80-vuotiaista (70 %) on elämäänsä tyytyväisiä. Moni pitää itseään myös säästäväisenä, toimintakykyisenä ja sosiaalisena. Vain harva (11 %) tuntee itsensä yksinäiseksi.
Valtaosa (87 %) 80-vuotiasta asuu edelleen kotonaan ja joka toinen (45 %) asuu yksin.
Päivät kuluvat tavallisesti kotona arkisissa askareissa (58 %) tai harrastusten parissa (22 %). Vain harvalla (4 %) päivät sujuivat lähinnä toipuen ja voimia keräten.
1400 euron eläke riittää
Tutkimuksessa selvisi, että eläke riittää elämiseen hyvin joka toiselle (51 %). Erityisen hyvin eläke riittää, jos se on vähintään 1400 euroa kuukaudessa. Pieni osa (7 %) 80-vuotiasta on vain kansaneläkkeen varassa.
– Eläke riittääkin suurimmalle osalle 80-vuotiaista lähes yhtä hyvin nyt kuin eläkkeelle jäädessä 20 vuotta sitten. Sen sijaan eläkkeen riittävyys seuraavan viiden vuoden aikana huolettaa jo kasvavaa joukkoa eläkeläisiä, arvioi Kivihuhta.
Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan 80-vuotias saa eläkettä keskimäärin 1540 euroa kuukaudessa. Miesten keski-eläke on 1 770 euroa, naisilla 1 380 euroa.
Suurimalla osalla (74 %) 80-vuotiasta on säästöjä, mutta vain harva on joutunut turvautumaan niihin. Joka kuudes oli tehnyt jossain vaiheessa eläkkeelle jäätyäänkin töitä. Vapaaehtoistyötä on tehnyt reilu kolmannes ja lastenlapsia hoitanut yli puolet.
Joka kolmas tarvitsee arjen palveluja
Elinvoimaa 80-vuotiaat saavat erityisesti perheestä, sukulaisista ja ystävistä. Sosiaalisista suhteista voimaa saavat erityisesti naiset. Myös liikunta ja muut harrastukset ovat tärkeitä.
Monia ikääntyviä huolestuttaa etenkin oma terveys ja jaksaminen sekä yhteiskunnan teknistyminen. Sen sijaan esimerkiksi asumisjärjestelyt eivät huoleta 80-vuotiaita. Huolenaiheeksi sen on nimennyt vain 12 prosenttia ikäryhmästä.
Tämän päivän 80-vuotiaat pärjäävät oman arvionsa mukaan arjessa vielä hyvin. Palveluja arjesta selviämiseen on käyttänyt kolmannes (35 %). Suurin osa (65 %) odottaa kuitenkin tulevaisuudessa saavansa palveluita yhteiskunnalta.
Vajaa puolet odottaa saavansa palveluja myös perheeltään. Kolmannes on varautunut ostamaan hoivapalveluja itse.
Naiset miehiä tyytyväisempiä
Tutkimuksessa selvisi, että sukupuolten välillä on eroja. Naiset ovat kaiken kaikkiaan miehiä tyytyväisempiä, aktiivisempia ja sosiaalisempia. Erityisesti he ovat kuitenkin säästäväisempiä.
– Naisten täytyy olla säästäväisiä, sillä heidän eläkkeensä on miehiä pienempi. Yli puolella naisista eläke jää alle 1400 euron, kun miehillä vastaavan verran saa joka kolmas. Lisäksi naiset asuvat todennäköisemmin yksin eikä heillä ole kumppania jakamassa elinkustannuksia, toteaa Sini Kivihuhta.
80-vuotiasta miehistä joka viides (21 %) asuu yksin. Naisista yksinasujia on jo kolme kertaa enemmän (61 %).
– Mielenkiintoinen yksityiskohta tutkimuksessa on, että eniten sekä 80-vuotiaita miehiä että naisia huolettaa naisten terveys, Sini Kivihuhta sanoo.
Sopiva eläkeikä on joustavasti 65 vuotta
Valtaosa vuonna 1935 syntyneistä eläkeläisistä on ollut eläkkeellä jo 20 vuotta. Miehillä takana on keskimäärin 40 vuoden työura, naisilla vuosia työelämässä kertyi keskimäärin 35.
– Vanhuuseläkeikä vuonna 1935 syntyneillä oli virallisesti 65 vuotta, mutta varhennetulle vanhuuseläkkeelle pääsi jo 60-vuotiaana ja yksilölliselle varhaiseläkkeelle 55-vuotiaana. Työkyvyttömyyseläkepolku oli nykyisenkaltainen ja työttömille tien eläkkeelle tarjosi työttömyyseläke. Keskimäärin tämän päivän 80-vuotiaat jäivät eläkkeelle noin 60-vuotiaana, Kivihuhta kertoo.
Useimmat 80-vuotiaat olivat sitä mieltä, että sopiva eläkeikä on 65 vuotta. Monissa vastauksissa painottui joustavuus terveydestä ja kunnosta riippuen.
Ilmarisen kyselyyn vastasi puhelimitse loka-joulukuussa 2014 yhteensä 500 vuonna 1935 syntynyttä eläkeläistä. Kyselyn puhelinhaastattelut toteutti Norstat.
Vuonna 1935 syntyneistä noin 70 000 suomalaisesta elossa on noin 30 000. Näistä miehiä on 12 000 ja naisia 18 000.