Keskustan kansanedustajien Marisanna Jarva, Eerikki Viljanen, Pertti Hakanen, Markku Pakkanen, Mikko Savola, Antti Kaikkonen, Tapani Tölli ja Seppo Kääriäinen kysymyksessä todetaan myös sotilaiden eläkeiän olevan nousemassa kahdella vuodella.
– Sotilaseläkejärjestelmään liittyy yleisestä eläkejärjestelmästä merkittävästi poikkeavia, sotilaallista maanpuolustusta korostavia erityispiirteitä. Nykyisen eroamisikäjärjestelmän, jossa eläkeikä on 55 vuotta, tarkoituksena on tuottaa oikean ikäistä korkeasti koulutettua ja fyysisesti suorituskykyistä johtajareserviä sodan varalle, kysymyksessä todetaan.
Ammattisotilaat ovat reservissä siihen asti, kunnes täyttävät 60 vuotta. Jokainen vuosi, jolla alinta vanhuuseläkeikää nostetaan nykyisestä, vähentää eduskunnan puolustusvaliokunnan saaman selvityksen mukaan ammattisotilasreserviä 300 hengellä vuodessa.
– Näin ollen kahden vuoden eläkeiän nosto pienentäisi reserviä eläkelakien siirtymäkausien jälkeen 600 hengellä. Laskennallisesti tällaisen vajeen kattaminen vaatisi 600 uuden sotilasviran perustamista puolustusvoimiin, mikä maksaisi noin 40 miljoonaa euroa vuodessa, kansanedustajat huomauttavat.
He kysyvätkin ”mitkä ovat ne tosiasialliset vaikutukset, joita sotilaiden eläkeiän nostolla on Suomen puolustusjärjestelmään ja rajaturvallisuuteen poikkeusoloissa, ja miten hallitus aikoo huolehtia reservin vajeen paikkaamisesta eläkeiän noston toteutuessa?”.
– Mahdollisessa kriisitilanteessa riittävä ammattisotilasreservi mahdollistaa osaltaan joustavan ja nopean valmiuden kohottamisen ilman kielteisiä vaikutuksia muun yhteiskunnan toimintaan. Toinen turvallisuusympäristön tarkastelussa esiin nouseva seikka on se, että suhteessa naapurimaihin Suomen sodan ajan joukkojen johtajat ja erityisosaajat ovat jo nyt iäkkäämpiä, kysymyksessä todetaan.