Yhdysvaltain sotilasjohto on huolissaan puolustusliitto Naton kyvystä vastata ajoissa mahdolliseen Venäjän hyökkäykseen, kertoo Wall Street Journal.
Tällä hetkellä vain muutamia tuhansia sotilaita saataisiin liikkeelle nopealla varoitusajalla. Nato-maiden kokonaisvahvuuteen kuuluu yli miljoona sotilasta.
Uuden suunnitelman mukaan konfliktialueelle tulisi voida lähettää 30 päivän sisällä vähintään 30 000 sotilasta sekä riittävä määrä lentokoneita ja laivoja.
– Tavoitteena on selvittää, minkä yksiköiden valmistasoa tulee nostaa. Vastuu levitettäisiin kuitenkin tasaisesti eri jäsenmaiden välille, tuoreen Nato-raportin kirjoittanut Hans Binnendijk toteaa.
Kylmän sodan aikana Yhdysvallat oli suunnitellut siirtävänsä tarvittaessa kymmenen divisioonaa eli noin 200 000 sotilasta Eurooppaan kymmenen päivän kuluessa. Neuvostoliiton romahduksen jälkeen länsimaat laskivat huomattavasti valmiustasoaan.
Naton valmiusjoukkojen kiertävä komentovastuu on parhaillaan Italialla. Maan alaisuudessa on viisi pataljoonaa, jotka ovat taisteluvalmiudessa kymmenen päivän varoitusajalla.
Näiden lisäksi vain Britannialla, Saksalla ja Ranskalla on kolme pataljoonaa, jotka on mahdollista lähettää taisteluun kuukauden sisällä. Pataljoonien koko vaihtelee maittain, mutta niiden vahvuus on yleensä noin tuhat sotilasta.
Etujoukot tarvitsevat konfliktitilanteessa nopeasti vahvistuksia
Nato-maissa käydään parhaillaan keskustelua Yhdysvaltain suunnitelmasta. WSJ:n mukaan asiasta on laaja konsensus, joten virallinen linjaus on mahdollista saada aikaan ennen heinäkuussa pidettävää huippukokousta.
Ehdotuksen mukaan Naton tulisi sitoutua siihen, että 30 pataljoonaa, 30 hävittäjälaivuetta ja 30 sota-alusta olisi mobilisoitavissa kuukauden varoitusajalla. Tämä tarkoittaisi käytännössä noin 30 000 sotilasta ja 360 lentokonetta.
Nato siirsi viime vuonna 4600 sotilasta lähelle Venäjän rajaa Puolaan ja Baltian maihin. Tarvittaessa 5000 sotilaan nopean toiminnan yksikkö siirrettäisiin näiden joukkojen tueksi.
Joukkojen ei ole kuitenkaan tarkoitus osallistua pitkiin taisteluihin, joten niiden avuksi olisi lähetettävä nopeasti vahvistuksia.
– Naton kyky vahvistaa näitä etulinjan yksiköitä on edelleen puutteellinen, puolustusliiton entinen varapääsihteeri Alexander Vershbow sanoo.
Etujoukkojen tavoitteena ei ole torjua Venäjän perinteistä, laajamittaista maahyökkäystä. Ne pyrkivät suojaamaan Nato-maita Krimin valtaamisen kaltaiselta nopealta miehitysoperaatiolta.
Naton kannalta kauhuskenaario olisi, jos konflikti syttyisi Yhdysvaltain valmiusjoukkojen ollessa sidottuina muihin konflikteihin.
Eurooppalaisjoukkojen vahvistaminen hidastaisi Venäjän mahdollista hyökkäystä. Viivytyksen ansiosta paikalle ehdittäisiin tuoda riittävästi vahvistuksia.
Jos Venäjä ei tämänkaltaisessa tilanteessa vetäytyisi, uhkaisi sitä perinteinen, valtavasti resursseja kuluttava maasota.