Tasavallan presidentti: Lainsäädäntömme on vastattava realiteetteja

Valtioiden voimapolitiikka on palannut. Tällaisessa maailmassa hyvän on oltava luja, toteaa tasavallan presidentti.

– Yksikään tämän vaalikauden varrelle osuneiden muistovuosien teemoista ei ole menettänyt ajankohtaisuuttaan. Vuoden 1906 ytimessä oli tasa-arvo. Se on edelleen yksi Suomen tärkeimmistä vahvuuksista. Parantamisen varaa riittää yhä – sukupuolten välillä, sukupolvien välillä, eri ihmisryhmien välillä. Tasa-arvo vaatii päivittäistä huolenpitoa ja rohkeutta sen puolustamiseen, meiltä kaikilta, sanoi tasavallan presidentti Sauli Niinistö vaalikauden päättäjäisissä eduskunnassa keskiviikkona.

Hän muistutti, että Suomi 100 -juhlavuoden tunnuslauseena oli ”Yhdessä”.

– Siinä on meille hyvä ohjenuora tulevaankin. Mielipide-eroja demokratiaan kyllä mahtuu, niitä suorastaan tarvitaan. Mutta emme saa antaa erimielisyyksien ajaa meitä erilleen. Kuppikuntiin pirstoutuminen heikentäisi myös turvallisuuttamme. Yhdessä toimiminen vaatii kanssaihmisten kunnioitusta. Ei yksinomaan näin vaalien alla, vaan sekä politiikan että muun elämän arjessa, kaikkina aikoina.

Tasavallan presidentin mukaan vuoden 1918 varoittaviin oppeihin kuuluu se, miten helposti vihan kierre voi johtaa silmittömiin raakuuksiin.

– Kun tarinaamme vertailee kansainvälisesti, on poikkeuksellista, miten nopeasti kykenimme löytämään sovinnon sisällissodan jälkeen. Mutta parempi olisi ollut, jos sopu ei olisi koskaan rikkoutunutkaan. Jos nyt tunnistamme merkkejä vihan kierteestä, on se osattava katkaista alkuunsa, hän sanoi.

Presidentti totesi, että sata vuotta sitten vahvistettu hallitusmuoto on yhä vakaana pohjana nykyiselle perustuslaillemme.

– Suomi on tasavalta, jossa valtiovalta kuuluu kansalle ja kansaa edustavalle eduskunnalle. Lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovalta on jaettu, perusoikeudet on taattu. Tämän valtiosäännön katkeamaton voimassaolo läpi myrskyisän 1900-luvun on kansainvälisesti harvinaista sekin. Vaan ei demokratiaa parane ottaa itsestäänselvyytenä 2000-luvullakaan, hän huomautti.

Emme ajaneet omaa puolustustamme alas

Presidentin mukaan tasa-arvon, yhdessä toimimisen, sovinnon ja demokratian vaaliminen on kovaa työtä parhainakin aikoina.

– Nyt ajat eivät ole parhaat mahdolliset. Elämme epävarmassa, vaikeasti ennustettavassa ympäristössä. Kylmän sodan jälkeinen kaunis maailma, johon kaikki olisimme halunneet uskoa, on nopeasti saanut synkempiä sävyjä. Rauha, demokratia ja ihmisoikeudet eivät jatkaneetkaan suoraviivaista voittokulkuaan. Usko sääntöihin, sopimuksiin ja kansainvälisiin järjestöihin on kasvavalla koetuksella.

– Valtioiden voimapolitiikka on palannut, jos se koskaan kunnolla ehti kadotakaan. Eivätkä valtiot suinkaan ole ainoita voimankäyttäjiä. Pahaa tahtovilla verkostoilla ja yksilöillä on uudenlaisia kykyjä ja keinoja vahingoittaa muita, presidentti Niinistö jatkoi.

Hän totesi, että tällaisessa maailmassa hyvän on oltava luja.

– Tähän on nyt alettu havahtua kaikkialla Euroopassa. Moniin muihin eurooppalaisiin maihin verrattuna meidän vahvuutenamme on ollut se, ettemme missään vaiheessa ajaneet omaa puolustustamme alas. Mutta omassakin järjestelmässämme on ollut koko joukko lainsäädännöllisiä aukkoja, jotka ovat tehneet meistä haavoittuvaisia.

Presidentinmielestä aivan turhan vähälle huomiolle on jäänyt se johdonmukainen työ, jota tämä eduskunta on tehnyt noiden aukkojen paikkaamiseksi.

– Turvallisuuttamme kuluneella vaalikaudella lujittaneiden lainsäädännöllisten saavutusten luettelo on pitkä.

Poimintoja videosisällöistämme

– Asevelvollisuuslain muutos on tehnyt puolustusvalmiuden kohottamisesta helpompaa. Laki kansainvälisen avun antamisesta ja vastaanottamisesta on vahvistanut kykyämme päätöksentekoon turvallisuusyhteistyössä. Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisen edellytykset ovat parantuneet. Kansallinen turvallisuus huomioidaan nyt perusteellisemmin sekä kaksoiskansalaisuuteen että alueiden käyttöön ja kiinteistöjen omistukseen liittyvissä kysymyksissä. Vielä vahvistamista odottavat siviili- ja sotilastiedustelulait antavat viranomaisille jatkossa tuntuvasti paremmat valmiudet ennaltaehkäiseviin toimiin, hän luetteli.

Presidentti kiitti eduskuntaa tehdystä työstä muistuttaen samalla, ettei tie ole vieläkään loppuun asti kuljettu.

– Myös tulevalla vaalikaudella lainsäädäntöämme on saatettava vastaamaan ympäröivän maailman realiteetteja. Juuri realiteeteista on kysymys. Paljon mieluisampaa olisi vain voida luottaa siihen, ettei meitä uhkaa mikään. Mutta kaikki se hyvä, jota yhteiskuntamme edustaa, vaatii päättäväistä puolustamista. Eduskunnalla on siinä ensiarvoisen tärkeä rooli.

Perustuslain tulkinnoista keskusteltu kiivaasti

Presidentti palasi vielä perustuslakiin.

– Perustuslain tulkinnoista ja lainsäädännön perustuslainmukaisuudesta on etenkin viime kuukausina keskusteltu kiivaasti. Vaikka seuraukset ovat monien hankkeiden ja uudistusten näkökulmasta olleet mutkikkaita, on perustuslakiin sen myötä kiinnittynyt huomio ollut kansanvaltamme kannalta arvokasta. Kansakuntamme rakentuu perustuslain vahvalle pohjalle.

Hän huomautti, että samalla perustuslaki elää ajassa.

– Yksi sen tuoreimmista muutoksista tuntuu edelleen jääneen monelta huomaamatta. Se koskee perustuslain ulko- ja turvallisuuspoliittista ulottuvuutta. Ulkopolitiikan johtaminen tasavallan presidentin ja valtioneuvoston yhteistoiminnassa kyllä tunnetaan. Vuonna 2012 voimaan tullut perustuslain muutos kuitenkin nostaa juuri eduskunnan ratkaisevaan asemaan, jos tasavallan presidentti ja valtioneuvosto päätyisivät ristiriitatilanteeseen ulko- ja turvallisuuspoliittisesti merkittävässä asiassa.

– Tuollaista ristiriitaa toki viimeiseen asti vältetään, presidentti lisäsi, todeten, että uudistettu perustuslaki antaa silti eduskunnalle aiempaa suuremman vastuun myös ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.

Hän muistutti, että tarve ulkopoliittiselle keskustelulle ei siis rajoitu ainoastaan vaalien alusaikaan.

– Sille on kysyntää myös vaalien jälkeen ja niiden välillä. Olen omalta osaltani tätä keskustelua valiokuntien ja puolueiden puheenjohtajien kanssa menneellä vaalikaudella käynyt. Aikomukseni on sitä myös tulevan eduskunnan kanssa jatkaa.

– Kiitän eduskuntaa sen arvokkaasta työstä kansakuntamme hyväksi ja julistan eduskunnan työn tältä vaalikaudelta päättyneeksi, totesi tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

Mainos