Ilman ennakkorajoituksia toimiva Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyön periaate olisi hyvä toimintamalli myös Suomen muulle kansainväliselle puolustusyhteistyölle. Näin arvioi eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.).
Puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindberg totesi Ylen Ykkösaamussa viime viikonloppuna, että puolustusvoimat ei ole saanut tarkkaa poliittista ohjausta niistä tavoitteista, joihin Ruotsin kanssa pitäisi päästä.
– Meille sotilaille on sanottu, että ei ole mitään rajoitteita. Sen mukaisesti olemme toimineet viimeiset neljä, viisi vuotta, Lindberg totesi.
Suomi ja Ruotsi ovat viime vuosina tiivistäneet kahdenvälistä puolustusyhteistyötään. Maat eivät aseta ennakkoon esteitä tai ehtoja puolustusyhteistyön toteutumiselle. Tavoitteena on Itämeren alueen turvallisuuden vahvistaminen.
Kanervan mukaan tällainen lähestymistapa antaa molemmille maille vapauden toimia haluamallaan tavalla yhteistyössä sekä tarjoaa ketteryyttä esimerkiksi nopeasti muuttuvissa tilanteissa.
– Meidän on kuitenkin ylläpidettävä yhteisiä harjoituksia ja yhteisen tilannekuvan jakamista – ”rajaton yhteistyö” voi toimia vain, mikäli olemme itse aktiivisia, Ilkka Kanerva sanoo Verkkouutisille.
Puolustusvoimat osallistuu vuosittain noin 80–90 kansainväliseen harjoitukseen ja koulutustapahtumaan. Harjoituksista pääosa tehdään yhdessä EU:n, Naton tai muiden pohjoismaiden kanssa.
Puolustusvoimat osallistuu myös Naton kumppanuustoimintaan ja yhteistyöhön. Suomi on osallistunut Naton rauhankumppanuusyhteistyöhön vuodesta 1994 alkaen. Suomi on edistyneenä kumppanimaana mukana Naton laajennettujen mahdollisuuksien kumppanuusyhteistyössä.
Suomi on lisäksi allekirjoittanut kahden- ja monenvälisiä kansainvälisiä sopimuksia, yhteisymmärryspöytäkirjoja, puitejärjestelyitä sekä aiejulistuksia, jotka koskevat puolustusyhteistyötä.
Suomen kahdenvälisessä yhteistyössä Ruotsilla on erityisasema.
”Puolustusyhteistyötä tiivistettävä”
Kanervan mukaan kahdenvälinen puolustusyhteistyö voidaan viedä ”hyvinkin pitkälle” ilman molempia osapuolia velvoittavaa valtiosopimusta.
Erityisesti meri- ja ilmavoimien kesken Suomella ja Ruotsilla on merkittävää yhteistyötä ja keskeisiä intressejä.
– Strategisesti ja kauppapoliittisesti tärkeiden Itämeren alueiden valvonta ja turvaaminen ovat toiminnan keskiössä. Konkreettisimpiin esimerkkeihin tiiviistä puolustusyhteistyöstä lukeutuu suomalais-ruotsalainen taisteluryhmä SFNTG (Swedish-Finnish Naval Task Group), joka käytännössä on saavuttanut operatiivisen yhteistoimintakyvyn.
Hänen mielestään puolustusyhteistyötä pitäisi tiivistää entistä enemmän.
– Meri- ja ilmavoimien yhteistoiminnan taso on saatettava koskemaan myös maiden maavoimia. Northern Wind harjoitus on hyvä esimerkki siitä, miten Suomen ja Ruotsin maavoimat jakavat yhteisen toimintaympäristön ja kuinka harjoituksilla voimme luoda kyvyn toimia yhdessä niin rauhan kuin kriisien olosuhteissa.
Suomi osallistui Ruotsin maavoimien järjestämään Northern Wind 2019 -harjoitukseen Norrbottenissa Pohjois-Ruotsissa 18.–27.3.2019. Suomesta harjoitukseen otti osaa yli 1 500 sotilasta ja 500 ajoneuvoa. Northern Wind 2019 on suunnitelmallinen osa Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyön kehittämistä ja suurin maavoimien välinen harjoitus tähän mennessä.
”Puolustusliitto edellyttää poliittista tukea”
Professori Stefan Forss ja everstiluutnantti Stig Rydell suosittavat Ruotsin kuninkaallisen sotatiedeakatemian julkaisemassa artikkelissa, että Suomi ja Ruotsi syventäisivät sotilaallista yhteistyötään ja muodostaisivat keskinäisen puolustusliiton. Verkkouutiset kertoo asiasta tässä.
– Velvoittavan ruotsalais-suomalaisen puolustusyhteistyön tärkein poliittisstrateginen seuraus olisi se, että mahdollisuus sotilaallisten toimien kohdistamiseen vain toista maata vastaan tulisi siten ehkäistyksi, Forss ja Rydell arvioivat.
Kanerva on todennut aikaisemmin, että Suomen ja Ruotsin tulisi mennä puolustusliittoon. Hänen mukaansa puolustusliiton ensisijainen tarkoitus olisi luoda alueellista vakautta nostamalla sotatoimien kynnystä.
– On selvää, että mikäli maat olisivat puolustusliitossa, hypoteettiset hyökkääjät joutuisivat arvioimaan tarkkaan sotilaallisella voimalla uhkaamisen kannattavuutta, Kanerva sanoo.
Puolustusliitto tukisi maiden tavoitteita Itämeren alueella, mutta se vaatisi taakseen selkeää poliittista tukea.
– On muistettava, että Suomen ja Ruotsin välinen puolustusyhteistyön ison kuvan tavoite on yleisesti Itämeren alueen vakauden varmistaminen. Suomella ja Ruotsilla on myös oltava kyky toimia tarvittaessa yhdessä mahdollisten aluetta epävakauttavien toimien edessä, Kanerva muistuttaa.
Tiivistyvä puolustusyhteistyö tähtää puolustuksellisten synergioiden löytämiseen maa-, meri- ja ilmavoimien välillä sekä myös kasvamassa määrin tilannekuvayhteistyön alalla.
– On realistista arvioida, että puolustusliitto maiden välillä tukisi näitä tavoitteita. Samalla kuitenkin on tiedostettava, että tällainen puolustusliitto edellyttäisi selkeää tukea molempien maiden poliittiselta johdolta. Lisäksi puolustusliiton suhdetta muuhun Itämeren alueen turvallisuusarkkitehtuuriin olisi arvioitava, Kanerva toteaa.