Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hallintoylilääkäri ja Helsingin yliopiston terveysoikeuden professori Lasse Lehtonen kritisoi Puheenvuoron blogissaan sote- ja maakuntauudistuksen tiukkaa aikataulua.
Hallituksen aikataulun mukaan ensimmäiset maakuntavaalit pidettäisiin 28.10.2018. Jos maakuntauudistus on hyväksytty heinäkuun alussa, jää vaaleihin valmistautumiseen aikaa vain neljä kuukautta.
– Valmistautumisaika vaaleihin olisi poikkeuksellisen lyhyt. Euroopan neuvoston alaisena toimivan ns. Venetsian komission suosituksen mukaan vaaleja ei tulisi järjestää kuin aikaisintaan vuosi siitä, kun vaaleja koskeva lainsäädäntö on hyväksytty. Kun Suomen perustuslakia uudistettiin 90-luvulla, yhtenä uudistuksen tarkoituksena oli saattaa perusoikeussäännöksemme vastaamaan Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksen vastaavia säännöksiä. Ihmisoikeussopimus takaa jäsenmaiden kansalaisille myös poliittiset osallistumisoikeudet, eikä mahdollisuus asettaa ehdokkaita vaaleihin ole suinkaan pelkkä oikeusteoreettinen kehitelmä. Viimeksi presidentinvaaleissa valitsijayhdistykset asettivat kaksi ehdokasta, jotka saivat yhteensä 69 % kaikista annetuista äänistä, Lehtonen huomauttaa.
Jos Venetsian komission suosituksia noudatettaisiin, maakuntavaalit eivät siirtyisi vain pois lokakuulta, vaan jopa ensi kevään eduskuntavaaleja myöhäisempään ajankohtaan.
– Hallituksen ajama 18 maakunnan malli perustuu aluejakoon, joka maksimoi keskustan vaikutusvallan. Maakuntien määrän vähentäminen seuraavan hallituksen toimesta vähentäisi sitä. Vaalijärjestelmän manipulointi on toki muuallakin käytetty tapa hallituspuolueen vaikutusvallan turvaamiseksi – esimerkiksi Unkarin vaalijärjestelmä on saanut tästä paljon kritiikkiä.
Lehtosen mukaan mukaan myös sote-uudistukselle toivottu aikataulu aiheuttaa myös ongelmia lainvalmistelulle sekä hallituksen esitysten käsittelylle eduskunnassa.
– Erityisesti kokoomukselle sote-lakien korjaaminen seuraavassa eduskunnassa on pelottava vaihtoehto. Pääoppositiopuolueet kun ovat avoimesti ilmoittaneet, että ne muuttavat vaalit voittaessaan merkittävästi valinnanvapauslainsäädäntöä. On jopa mahdollista, että seuraava eduskunta kumoaa valinnanvapauslainsäädännön, mutta jättää voimaan maakuntauudistuksen ainakin jossain muodostaan. Erityisesti kokoomuksen uusimaalaisille äänestäjille jäisivät Sipilän hallituksen perintönä silloin käteen vain kohonneet verot kalliin uudistuksen seurauksena samalla kun oman alueen palvelut huononisivat.
Lehtonen arvioi, että hallituspuolueet ovat pyrkineet toimeenpanemaan uudistusta jo ennen kuin lait on hyväksytty parlamentaarisessa menettelyssä, jotta seuraavalle eduskunnalle ja hallitukselle ei jäisi kunnon mahdollisuutta käyttää omaa poliittista harkintaansa uudistuksen suhteen.
– Sote-lakien toimeenpano on lisäksi osoittautunut käytännössä vaikeaksi. Onkin hyvin todennäköistä, että jos eduskunta lait hyväksyy, niiden täytäntöönpanoaikataulu on huomattavasti hitaampi kuin se aikataulu, mitä kokoomus olisi toivonut. Käytännössä hidas aikataulu mahdollistaisi seuraavalle hallitukselle valinnanvapauslainsäädännön perumisen keskeisiltä osiltaan.
Lehtosen mukaan Sipilän hallituksen aikatauluvaatimukset sote- ja maakuntauudistuksen osalta ovat aiheuttaneet huolta paitsi valtiosääntömme tulevaisuudesta, myös lainvalmistelun tilasta. Hän arvioi, että liian kiireinen asian valmistelu eduskunnan valiokunnissa vaarantaa osaltaan lakien asianmukaisen eduskuntakäsittelyn.
Lehtosen mielestä kuvaavaa asian käsittelylle on, että sosiaali- ja terveysvaliokunta kutsui keskiviikkona 9.5. iltapäivällä useita asiantuntijoita maanantaina 14.5. pidettävään valiokunnan kokoukseen. Kutsun ja kokouksen väliin jää vain yksi työpäivä, eikä aikataulu Lehtosen mukaan mahdollista laadukkaan lausunnon valmistelua.
– Vaikka eduskunnan valiokunnat käyvät läpi sote- ja maakuntauudistuksen lakipaketin osia lähes jokaisena arkipäivänä, on vaikea uskoa, että kansanedustajat ehtisivät kunnolla perehtyä lakiesitysten kaikkiin vaikutuksiin.