Tekstiviestien määrä hätänumeroon 112 on kasvanut voimakkaasti. Niiden määrä tammi–kesäkuussa viisinkertaistui verrattuna viime vuoden vastaavaan aikaan. Taustalla on kesäkuussa 2025 voimaan tullut muutos, jonka myötä tekstiviestin voi lähettää kuka tahansa ilman numeronsa ennakkorekisteröintiä. Aiemmin palvelu oli varattu puhe- ja kuulorajoitteisille.
Hätäkeskuslaitoksen kehittämispäällikkö Tommi Hopearuoho kertoo, että varsinkin rekisteröinnin vapautumisen jälkeen nähtiin ilmiö, jossa tekstiviestillä ilmoitettiin asioita, jotka eivät liity hätäkeskustoimintaan. Esimerkiksi naapurin pihaan on kaatunut puu, josta ei aiheudu vaaraa.
Hopearuoho korostaa, että oli hätäilmoituksen tekotapa mikä tahansa, suurin osa yhteydenotoista ei ole hengenhätä-kiireellisiä, vaikka ovatkin päivystysluonteisia.
– Jos kiireellisellä tehtävällä ajatellaan sellaista, että mennään tuolla pillit päällä, niin näitä on kaikista tehtävistä vain 25 prosenttia. Suurin osa tapauksista on sellaisia, joissa asiakas tai potilas voidaan tavoittaa puolesta tunnista kahteen tuntiin kestävällä ajalla, selventää Hopearuoho Verkkouutisille.
Siitä, että kuka vain voi nykyisin laittaa tekstiviestin 112:een, ei ole tiedotettu aktiivisesti.
Hopearuoho toteaa, että palvelu on luotu kuulo- ja puherajoitteisille, joilla ei ole vaihtoehtoa, eikä kanavaa haluta kuormittaa yhteydenotoilla, jotka voitaisiin hoitaa muuten. Soittamalla asian hoitaminen hätäkeskuksen kanssa on helpompaa ja nopeampaa.
– Jos ei pysty puhumaan, niin silloin voi tietysti lähettää tekstiviestin, mutta realistisesti ne tilanteet ovat todella harvinaisia. Siksi pyrimme viestinnässämme erottelemaan nämä tavat, Hopearuoho kertoo.
Hän arvioi, että vähintään 50 prosenttia nykyisistä yhteydenotoista voitaisiin lähtökohtaisesti hoitaa soittamalla.
Harvinaisissa tilanteissa, joissa henkilö ei esimerkiksi uhkatilanteen vuoksi pysty soittamaan, apua saa kyllä tekstiviestilläkin.
– Jos tekstiviestissä tulee ilmi todellinen hätätilanne, esimerkiksi ”täällä ammutaan”, niin hälytys tehdään aivan yhtä nopeasti kuin muutenkin.
Päivystäjä voi viestittää takaisin
Hätäkeskus voi kysyä tekstiviestitse myös tarkentavia tietoja.
– Näissä erityistapauksissa, jos henkilö on uhkaavassa tilanteessa, ei tietenkään hätäkeskuksesta häiritä yhtään enempää kuin on pakko, ja apu löytää kyllä perille, Hopearuoho vakuuttaa.
Hänen mukaansa tekstiviestillä on tullut joitakin yhteydenottoja, joissa henkilö on esimerkiksi piilossa eikä voi soittaa apua, mutta tapaukset ovat yksittäisiä.
Hätäkeskuslaitos käsittelee tekstiviestit keskitetysti Turun yksikössä. Myös tekstiviestin perusteella lähettäjän puhelin voidaan paikantaa ja apua lähettää paikalle.
Hopearuohon mukaan rekisteröintipakon poistumisen jälkeen hätänumeroon on tullut jonkin verran ilkivaltaluonteisia tekstiviestejä, mutta ei läheskään samassa määrin kuin 112:een tulee pilasoittoja.
Hän arvelee, että nuorisolle tekstiviestit ovat jo vieraita, sillä he käyttävät WhatsApp- ja someviestintää. Sen sijaan hätäkeskukseen soitettujen asiattomien tai ilkivaltaisten puheluiden määrä kasvoi tammi–kesäkuussa verrattuna edelliseen vuoteen.
LUE MYÖS:
Turistit soittivat hätänumeroon, koska taksia ei löytynyt
Hätänumeroon lähetettyjen tekstiviestien määrä kasvoi 400 prosenttia