Leena Harkimo ja Outi Mäkelä korostavat huomenna eduskunnan lähetekeskustelussa olevaan kansalaisaloitteeseen liittyen molempien kotimaisten kielten osaamisen monipuolisia hyötyjä.
– Sen sijaan, että keskustellaan ruotsin kielen saattamisesta valinnaiseksi, tulisi ennemmin pohtia keinoja, joilla ruotsin kielen opetusta saadaan kehitettyä ja oppimistuloksia siten parannettua.
Kansanedustajien mukaan ruotsin kieli on kulttuurisesti, historiallisesti ja yhteiskunnallisesti merkittävä osa suomalaista yhteiskuntaa, ja tämän olisi näyttävä myös arjessa.
– Se, että meillä Suomessa on sekä suomenkielisiä että ruotsinkielisiä on erittäin hieno asia, ja tätä tulisi voida hyödyntää huomattavasti nykyistä laajemminkin. Olen aina ihmetellyt, miksi täällä tuntuu olevan keinotekoiset raja-aidat suomenkielisten ja ruotsinkielisten välillä, kokoomuksen eduskuntaryhmän ja perustuslakivaliokunnan varapuheenjohtaja Outi Mäkelä painottaa.
Kansanedustajat tyrmäävät aloitteessa esitettyjä väitteitä esimerkiksi siitä, että ruotsin kielen opiskelu heikentää muiden kielten osaamista.
– Pienelle kansalle kaikki kielitaito on tarpeen. Ruotsin kieli on yksi helpommista kielistä oppia, ja sujuva väylä monien muiden kielten opiskeluun Myöskään mitkään tutkimukset eivät osoita monikielisten lasten oppivan jotain kieltä toisen kielen kustannuksella, he huomauttavat.
– Kun ruotsin kielestä tuli vapaaehtoinen ylioppilaskirjoituksissa, on ruotsin kielen kirjoittajien lisäksi myös saksaa, ranskaa ja venäjää opiskelevien lukumäärä vähentynyt, Harkimo ja Mäkelä sanovat.
