Venäjän asevoimilla on käytettävissään kolme tai jopa neljä kertaa enemmän ammuksia kuin Ukrainan asevoimilla. Luku käy ilmi Viron ulkomaantiedustelun tiistaina julkaistusta vuosikatsauksesta.
Ennen kuin Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, sen valtavissa varastoissa oli Neuvostoliiton perintönä jopa 20 miljoonaa kranaattia ja rakettia
Keväällä 2022 Venäjän asevoimat käyttivät päivittäin jopa 60 000 ammusta siinä missä vuoden 2023 jälkimmäisellä puoliskolla tahti vakiintui 10 000 ja 15 000 ammuksen välille. Yhteensä Venäjän asevoimat on käyttänyt Ukrainassa talven 2022 hyökkäyksen alusta alkaen vähintään 12 miljoonaa mutta jopa 17 miljoonaa ammusta.
Vuonna 2021 Venäjä tuotti vuodessa noin 400 000 ammusta. Luvussa ovat mukana varastoista modernisoidut ja käyttöön otetut ammukset. Vuonna 2022 pelkästään uusien tykistöammusten tuotantotahti kiihtyi noin 600 000 ammukseen. Tämä on suunnilleen yhtä paljon kuin Yhdysvallat ja Euroopan unionin maat tuottavat vuositasolla yhteensä.
Vuonna 2023 Venäjä kiihdytti tahtia entisestään. Viime vuoden aikana se onnistui tuottamaan ja kunnostamaan varastoistaan jopa kolmesta neljään miljoonaan ammusta. Pakotteet eivät ole tilanteeseen merkittävästi vaikuttaneet, sillä Venäjä jatkaa tarvittavan materiaalin hankkimista myös länsimaista kolmansien valtioiden kautta.
Ero Ukrainan käytettävissä oleviin ja avustuksena saamiin ammusten määriin on valtava, ja Venäjä jatkaa tuotannon tehostamista edelleen myös kuluvana vuonna.
Viron ulkomaantiedustelu arvioi, että Ukrainan asevoimien tuntuvien tappioiden takia Venäjän huomio kiinnittyy nyt ammustuotantoa enemmän vaurioituneen panssarikaluston korjaamiseen. Venäjän asevoimat on menettänyt Ukrainassa tammikuuhun 2024 mennessä yli 2 600 panssarivaunua, 5 100 panssaroitua ajoneuvoa ja noin 600 telatykistöyksikköä.
Venäjän panssariajoneuvojen varastot eivät ole kovin moderneja. Siksi he ovat ryhtyneet panostamaan niiden modernisointiin. Venäjän presidentti Vladimir Putin on ilmoittanut tavoitteesta kunnostaa 2000 vanhaa panssarivaunua vuoteen 2026 mennessä. Viron ulkomaantiedustelu pitää tavoitetta mahdollisena. Kunnostamishankkeet voivat kuitenkin jatkua vielä seuraavat 5–10 vuotta.
Panssarikaluston kunnostamisessa pakotteet voivat vaikuttaa Venäjän toimintaan, sillä varsinkin laadukkaista komponenteista, ammattitaitoisesta työvoimasta ja työkaluista on pulaa. Vaikka Venäjä hankkii näitä ahkerasti Kiinan ja Hongkongin kautta, huippulaatua ei lopputuloksessa tavoiteta.
Venäjä on siirtynyt sotatalouteen. Suomen Pankki arvioi joulukuussa, että Venäjällä sotaan liittyvien teollisuudenalojen tuotantomäärä on kasvanut noin 35 prosenttia niistä kuukausista, jotka edelsivät vuoden 2022 helmikuussa alkanutta hyökkäystä. Sen sijaan sotaan kytkeytymättömillä teollisuudenaloilla tuotanto ei ole juurikaan kasvanut sitten hyökkäyssodan alun.
Myös Suomi lähettää ammuksia Ukrainaan. Helmikuun alussa kerrottiin Suomen 22. puolustustarvikeapupaketista. Tämänkertainen apupaketti sisältää myös tuotteita, joita on hankittu kotimaiselta teollisuudelta Ukrainan tukemiseen varatulla erillisellä 30 miljoonan euron rahoituksella. Esimerkiksi Nammo Lapuan Sastamalan-tehdas valmistaa 155 millimetrin tykistökranaatteja.
