Kaikkia Pohjoismaita koskevat Ruotsin puolustusvoimien operaatiopäällikön, kenraaliluutnantti Michael Claessonin mukaan samat geopoliittiset realiteetit, kuten maantieteellinen sijainti lähellä Venäjää ja Kiinan toiminnan mahdollinen lisääntyminen pohjoisilla alueilla. Myös maiden sotilasstrategiset ja operatiiviset haasteet ovat siten yhteiset.
Entistä kunnianhimoisemmat tavoitteet Pohjoismaiden sotilaallisen yhteistyön tiivistämiselle edellyttäisivät hänen mukaansa selkeitä poliittisia sitoumuksia.
– Sotilasstrategiseen ja operatiiviseen toimintavapauteen tähtäävän kehittyneen yhteistyön tulisi kattaa kaikki konfliktitasot, Ruotsin kansallisessa turvallisuuskonferenssissa puhunut Claesson sanoo.
– Pohjoismaat muodostavat geostrategisen kokonaisuuden. Oikein toimenpitein ja painotuksin me voimme yhdessä nostaa aseellisen hyökkäyksen kynnystä. Vähentämällä puutteita ja aukkoja, joita vastustaja voisi käyttää hyväkseen, voimme myös vahvistaa alueellista vakautta ja turvallisuutta, hän toteaa.
Jos ja kun Pohjoismaat tiivistävät sotilaallista yhteistyötään, on Claessonin mukaan syytä pitää mielessä kunkin maan erityispiirteet sen sijaan, että kaikkia pyrittäisiin pakottamaan samaan muottiin.
– Pohjoismaisen raamin tulee sen sijaan antaa tilaa erilaisista tavoitteista lähtevälle ja eri syvyystasoilla toteutettavalle yhteistyölle eri maaklustereiden puitteissa, hän painottaa.
Idealismin aika on ohi
Pohjoismaat tarvitsevat Claessonin mielestä muun muassa yhteisen strategisen, operatiivisen ja tietyissä tilanteissa jopa taktisen tilannekuvan ja -ymmärryksen, jotta eri toimintavaihtoehtoja olisi mahdollista yhdessä arvioida.
Mikäli tietyt maat päätyisivät Nato-jäsenyyden kaltaisiin turvallisuuspoliittisiin valintoihin, on hänen mukaansa tärkeää jo mahdollisimman aikaisessa vaiheessa varmistaa, että vihamielinen valtio ei pääse nopealla toiminnallaan hankkimaan sotilasstrategista tai -operatiivista etua. Tällä Claesson tarkoittaa käytännössä Suomea ja Ruotsia, sillä Norja, Tanska ja Islanti ovat jo ennestään läntisen puolustusliiton jäseniä.
Maiden sotilaalliseen toimintavapauteen vaikuttavat hänen mukaansa jo nyt esimerkiksi Kuolan niemimaalle sijoitetut Venäjän asejärjestelmät, joiden kantama ulottuu yli Suomen, Ruotsin ja
Norjan alueen. Myös Itämeren meriliikenteen turvaamisella on kriisitilanteessa olennainen merkitys.
– Resilienssi pitkittyneen kriisin tai sotilaallisen hyökkäyksen oloissa edellyttää avoimia meriyhteyksiä ja tavaravirtoja Ruotsin länsirannikon ja Göteborgin satamiin. Tämä ei ole ratkaisevaa vain Pohjoismaiden, vaan myös muiden Itämeren rantavaltioiden kannalta, ja vaikuttaa myös sotilaallisen avun antamisen ja vastaanottamisen edellytyksiin, hän toteaa.
Pohjoismaisen puolustusyhteistyön idealismista ja positiivisista odotuksista on kenraaliluutnantti Claessonin mukaan aika edetä käytännönläheisiin ja koordinoituihin toimiin, joiden lähtökohtana ovat yhteiset operatiiviset tarpeet.
