Jouduin 90-luvun alussa todistamaan, millaista silmitöntä tuhoa lama aiheutti: yrityksiä kaatui, perheet kärsivät, työttömyys kasvoi holtittomiin lukemiin.
Nyt meidän on opittava menneestä, jotta vältymme tulevien vuosien ongelmilta.
Kun parturit, vaateliikkeet, ravintolat, kahvilat, kuntosalit ovat tyhjentyneet, meidän pitää ymmärtää, kuinka merkittävä tekijä yritykset ja yrittäjät Suomen taloudelle ovat. Tilastokeskuksen yritysrekisterin mukaan Suomessa on 286[nbsp]934 yritystä, ja ne työllistävät yhteensä 1,4 miljoonaa ihmistä. Kaikista näistä 93 prosenttia on alle kymmenen hengen yrityksiä, joista vuorostaan suurin osa on yhden hengen yrityksiä.
Rajoitusten takia nämä yritykset eivät tuota valtiolle tällä hetkellä juuri lainkaan verotuloja – eli niitä tuloja, joilla maksetaan hyvinvointiyhteiskuntamme palveluita meille kaikille. Kun iso osa yksityisistä yrityksistä ei tuota, työllistä ja maksa veroja, valtio ajautuu yllättävän nopeasti vaikeuksiin.
On ollut mielenkiintoista seurata punavihreän hallituksen kiemurtelua. Hallitus ei halua tunnustaa edes itselleen, ettei Suomi pysy pitkään pystyssä pelkällä julkisella sektorilla ja valtionyhtiöillä. Poliittinen ideologia näyttää olevan hallitukselle tärkeämpää, vaikka verotulot ja valtion rahoituksen perusta murenevat viikko viikolta, päivä päivältä.
Lisäksi korona-aika aiheuttaa vielä pitkään kuluttajien ja yritysten varovaisuutta investoinneissa. Se johtaa ongelmiin myös niillä aloilla, jotka eivät vielä ole juuri kärsineet. Näitä aloja ovat esimerkiksi työllistävyydeltään merkittävät rakentaminen ja valmistava teollisuus. Siinä vaiheessa kun sekä palvelualan pienyritykset että rakennusala ovat samanaikaisesti vaikeuksissa, pakottavat valtiontalouden realiteetit jopa punavihreän ideologian kohtaamaan realismin. Kansalaisen hyvinvointi ei voi pidemmän päälle perustua naapurin työssäkäyntiin, nykyhallituksen on pakko kajota myös sosiaalietuuksiin ennemmin tai myöhemmin.
Onneksi tulee myös aika, jolloin korona on enää etäinen painajainen. Siksi on syytä miettiä ja suunnitella tulevaisuuttamme koronan jälkeen. Päättäjien on nyt suunnattava katseet päätöksenteossa siihen, miten saamme ohjattua Suomen ja sen talouden perustan eli yritykset mahdollisimman vähin vaurioin ulos tästä taloudellisesta kriisistä. Muuten tulevien sukupolvien veronmaksajat eivät pysty enää suoriutumaan taakastaan.
Onneksi taloudellisen palautumisen synnyttämä vuorovesi nostaa kaikkia veneitä. Iso kiitos jo etukäteen kaikille niille yrittäjille, jotka tulevat aikanaan nostamaan tämän maan pinnalle tehden ylipitkiä päiviä, alipalkattuina ja usein ilman lomaa.
