EU:n kiinalainen koronajuttu

BLOGI

Kiinassa kumarretaan syvään, mutta EU:n ulkosuhdehallinnon selkärangan soisi olevan vähemmän taipuisa.
Picture of Pete Pakarinen
Pete Pakarinen
Pete Pakarinen työskentelee lehdistöneuvonantajana Euroopan parlamentin EPP-ryhmässä.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

New York Times paljasti viikko sitten, että EU:n ulkosuhdehallinto EEAS oli pehmentänyt disinformaatioraportissaan Kiinaan kohdistuvaa arvostelua. Kiinalaispainostuksen alla EEAS ensin lykkäsi raportin julkistamista ja sitten lievensi sanamuotoja. Tämän EEAS kiisti.

Rutiiniluonteinen raportti on kooste julkisesta tiedosta, kuten uutisaineistosta, joiden perusteella viitataan merkittävään todistusaineistoon kiinalaisista vaikutusoperaatioista. Esimerkkinä Daily Telegraph, joka selvitti Kiinan kiertäneen some-alustojen mainossääntöjä ja ostaneen mainoksia, joissa kehutaan maan tapaa toimia koronakriisissä. Italialainen Formiche taas havaitsi koordinoidun operaation, jolla twitterbotit vahvistivat viestejä, joissa Kiinan suurlähetystö hyökkäsi EU:ta vastaan.

Italiassa julkinen mielipide onkin keväällä kääntynyt voimakkaasti EU:ta vastaan. Atlantic Council -ajatuspajan mukaan Kiinan charmikampanja on vaikuttanut Italian mielipiteeseen siten, että Kiina nähdään nyt USA:ta tärkeämpänä kumppanina.

Sosialistien johtama EEAS on ollut koko historiansa ajan perin vaisu arvostelemaan Venäjän toimintaa – aiempi korkea edustaja Federica Mogherini ei koko pestinsä aikana tainnut saada mahtumaan sanoja disinformaatio ja Venäjä samaan lauseeseen. Hänen puoluetoverinsa Josep Borrell näyttää jatkavan vastaavalla linjalla Kiinan suhteen.

Keskustaoikeistolainen  EPP-ryhmä on varapuheenjohtajansa Sandra Kalnieten suulla vaatinut Borrellilta selvitystä. Kalniete korostaa, että vuosia jatkunut disinformaatiotaistelu on vain kiihtynyt koronaviruksen aikana. Sekä Venäjällä että Kiinalla on kehittyneet propagandastrategiat, joilla ne heikentävät EU:ta, sen jäsenmaita sekä kansainvälisiä organisaatioita.

Tästä on muistuttanut myös europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok.), jonka aloitteesta parlamentti hyväksyi jokunen vuosi sitten määrärahalisäyksen disinformaation vastustamiseen. Mogherini ei kuitenkaan lisärahoituksella juuri parantanut disinformaatiota monitoroivan ja sitä paljastavan EUStratCom-yksikön toimintamahdollisuuksia.

Lähinnä venäläisperäisten disinformaatiokampanjoiden havaitsemiseen perustetusta nopean hälytyksen järjestelmästä (Rapid Alarm System) taas leukailtiin jo ennen viime vuoden eurovaaleja, että se ei ole nopea, ei hälyttävä eikä edes järjestelmä. Kun venäläisdisinformaatio alkoi sekoittaa tiedotusilmapiiriä Itävallan vapauspuolueen lahjusvideosta alkaneen skandaalin jälkeen, niin RAS:ssä jäätiin pohtimaan, onko tämä hälytyksen arvoinen asia. Mitään ei tehty.

EEAS:n aiempiin synkkiin hetkiin kuuluu myös raportti vaalipropagandasta, josta oli riisuttu viittaukset Venäjältä eräille eurooppalaisille populistipuolueille kanavoituun rahoitukseen.

Disinformaatio ei ole mitä tahansa nörttitrollailua, vaan sillä on vakavat seuraukset: Se horjuttaa luottamusta instituutioihin, rapauttaa päätöksentekokykyä ja jopa tuhoaa infrastruktuuria. Ei ole sama kuka ja millä eetoksella EU:n ulkosuhdehallintoa johtaa.

Nyt koronan aikana Venäjä levittää salaliittoteoriaa, jonka mukaan 5G-tukiasemien säteily heikentäisi immuunipuolustusta ja siten altistaisi koronavirukselle. Teorian sisäistäneet höyrypäät ovat polttaneet tukiasemia Britanniassa, Hollannissa ja Ruotsissa. Keski-Pohjanmaalla Pedersöressä tapahtuneen teletekniikkaa sisältäneen rakennuksen tuhopolttoa ei ole voitu liittää näihin. Ehkä on vain sattumaa, että toisen venäläispropagandan levittämän salaliittoteorian, rokotusvastaisuuden, vahvimmin sisäistänyt alue Suomessa sijaitsee aivan Pedersören kupeessa.

Ja mitäkö EU on sitten tehnyt koronaviruksen suhteen? EU:n rahoituksella 151 tutkimusryhmää etsii virukseen rokotetta, yli kolme miljardia euroa on suunnattu virustestien hankintaan, suojavälineisiin ja muihin tarvikkeisiin sekä hoitohenkilökunnan auttamiseen, Euroopan Keskuspankki on ohjannut 750 miljardia euroa helpottamaan jäsenmaiden taloutta ja komissio suunnittelee nyt vielä massiivisempaa talouden elvytyspakettia, jolla voidaan nousta ennennäkemättömän syvästä talouskriisistä.

Helmikuussa EU lähetti Kiinaan 56 tonnia avustustarvikkeita. Lähetyksen saattojoukoista unohtui ilotulitukset, rummunpaukutus ja yleinen propagandaröyhistely.

Poimintoja videosisällöistämme
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)