Yksityishenkilöiden ja kotitalouksien liiallista velkaantumista tulee suitsia, mutta keinot eivät Finanssiala ry:n mielestä saa hankaloittaa ensiasunnon ostamista ja estää työvoiman liikkuvuutta. Valtiovarainministeriön työryhmän lokakuussa ehdottama tulosidonnainen velkakatto voisi tehdä ensiasunnon hankkimisen vaikeaksi etenkin kasvukeskuksissa, joissa asuntojen hinnat ovat korkeat.
Työryhmän mietintö sisältää Finanssialan mukaan useita kannatettavia ehdotuksia, kuten katon asettaminen taloyhtiölainoille ja pienlainayhtiöiden siirtäminen Finanssivalvonnan valvontaan. Sekä kulutusluottojen että taloyhtiölainojen määrä on kasvanut viime vuosina voimakkaasti.
– Sen sijaan perinteisten asuntolainojen määrän kasvu on ollut maltillista jo useita vuosia, muistuttaa Finanssiala ry:n pääekonomisti Veli-Matti Mattila.
Itsekin työryhmässä edustettuna ollut FA peräänkuuluttaa kattavaa kokonaisarviota ehdotusten vaikutuksista. Ehdotuksia on myös täsmennettävä ja tarvittaessa karsittava, jotta niistä saataisiin selkeämpi ja toimivampi kokonaisuus.
Mietinnössä on esitetty vaikutusarvio yhdestä ehdotuksesta, tulosidonnaisesta velkakatosta. Avoimeksi jää, millaisia käytännön vaikutuksia muilla ehdotuksilla olisi.
– Epäselviksi jäävät myös eri ehdotusten yhteisvaikutukset kotitalouksien velkaantumiseen ja kansantalouden kehitykseen. Velkaantumista hillitsevät toimet vaikuttavat usein myös työvoiman liikkuvuuteen, vuokra-asuntomarkkinoihin, kotitalouksien väliseen tasa-arvoon ja asuntojen hintoihin. Näistä vaikutuksista olisi syytä saada lisätietoa ennen kuin ehdotuksia viedään eteenpäin, Mattila toteaa.
Mietinnössä ehdotettu tulosidonnainen 450 prosentin velkakatto todennäköisesti kiristäisi Mattilan mukaan luotonantoa. Hänen mukaansa noin 500 prosenttia olisi sopivampi taso, jolla saataisiin hillittyä kielteisiä vaikutuksia esimerkiksi asuntoluototukseen. Vaihtoehtoisesti velkakatto voisi olla korkeampi ensiasunnon ostajille.
– Velkakatto rajoittaisi ehdotetussa muodossaan asuntoluototusta etenkin pääkaupunkiseudulla ja eräissä muissa kasvukeskuksissa, joissa asuntojen hinnat ovat korkeita. Muualla maassa vaikutukset olisivat vähäisempiä. Katolla voisikin olla merkittäviä alueellisia vaikutuksia työvoiman liikkuvuuteen ja asuntomarkkinoihin, Mattila arvioi.
Finanssialan mielestä velkakattoa ei pidä ottaa käyttöön, ennen kuin positiivinen luottotietorekisteri on toiminnassa ja luotonantajat voivat käyttää kansallisen tulorekisterin tietoja. Lisäksi taloyhtiölainatiedot pitäisi saada huoneistorekisteriin.
Vaikutusarvioita tehtäessä ja velkaantumisen riskejä arvioitaessa olisi Mattilan mukaan velkojen ohella otettava huomioon myös kotitalouksien rahoitus- ja muun varallisuuden määrä sekä sen jakautuminen kotitalouksien kesken. Vain tällä tavoin saadaan oikea käsitys erilaisten riskien vakavuudesta. Suomessa kotitaloussektorin rahoitusvarallisuus on tätä nykyä huomattavasti suurempi kuin velkojen yhteismäärä.
– Vuoden 2019 puolivälissä rahoitusvarojen ja velkojen erotus oli yli 150 miljardia euroa. Työryhmäehdotusten jatkotyöstössä tämä pitäisi ottaa huomioon, Mattila painottaa.
