Valtion omistama erityisrahoitusyhtiö Finnvera myönsi tammi-kesäkuussa vientitakuita ja erityistakauksia 2,26 miljardia euroa, mikä oli 60 prosenttia enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.
Vientiluottoja myönnettiin vain 132 miljoonaa euroa, mikä oli 88 prosenttia vuodentakaista vähemmän. Muiden myönnettyjen lainojen ja takausten arvo laski kolme prosenttia 430 miljoonaan euroon.
Myönnetty rahoitus keskittyi toimitusjohtaja Pauli Heikkilän mukaan alussektorin ohella tele- ja metsäteollisuuteen.
– Rahoituksen volyymien vuosittaiseen vaihteluun vaikuttaa yksittäisten suurten vientikauppojen ajoittuminen, mutta on tärkeää, että hallitusohjelmassa varmistetaan Finnveran valtuuksien riittävyys ottaen huomioon riskien hallinnan tarpeet, hän toteaa tulostiedotteessa.
Kaupallinen rahoitusmarkkina on Heikkilän mukaan aktivoitunut viennin rahoituksessa, ja joitakin Finnveran vastuita on maksettu ennenaikaisesti pois. Sama ilmiö on hänen mukaansa näkynyt myös kotimaan rahoituksessa.
– Kasvuyrityksille suunnatun rahoituksen suhteellinen osuus myönnetystä rahoituksesta kuitenkin nousi. Investointien osuus rahoitetuista kokonaishankkeista oli 40 prosenttia ja edellisvuoden tasolla. Myönnetty rahoitus kohdentui 85-prosenttisesti aloittaviin, kasvaviin, kansainvälistyviin ja muutoshakuisiin yrityksiin sekä omistajanvaihdoksiin strategian mukaisesti, Heikkilä kertoo.
Vientitakuiden ja erityistakausten vastuukanta pk- ja midcap-vientitakuut mukaan lukien oli kesäkuun lopussa 23,67 miljardia euroa. Vientiluottojen vastuukanta oli 6,99 miljardia euroa ja pk- ja midcap-yritysten lainojen ja takausten vastuukanta oli 1,95 miljardia euroa.
Konsernin alkuvuoden tulos oli 72 miljoonaa euroa, mikä oli 47 prosenttia vuodentakaista parempi.
