Viimeisen kahden vuoden kuluessa Venäjän elektroninen sodankäynti on The Timesin mukaan tehnyt osia Itämerestä ”tuskin navigoitavia”. Häirintä on iskenyt alusten navigointijärjestelmiin niin voimakkaasti, että siviilialuksia neuvotaan jatkuvasti käyttämään vanhoja navigointimenetelmiä, ja joidenkin maiden sota-aluksetkin kamppailevat ajoittain kurssin laskemisten kanssa.
Vuoden 2023 lopulla Itämeren valtiot alkoivat havaita merkkejä laajamittaisesta satelliittipaikannuksen häirinnästä ja spooffauksesta, joissa radiolähetteellä estetään tai väärennetään satelliittien lähettämiä navigointisignaaleja, joita käyttävät niin laivat, lentokoneet, satelliittinavigaattorit kuin kännykätkin.
Häirinnän alkuperän sijainti selvisi nopeasti: liikkuva häirintälähetin Pietarin alueella ja suuritehoinen, kiinteä GT-01 Murmansk-BN -elektronisen sodankäynnin järjestelmä Kaliningradissa, josta häirintää tulee ajoittain myös muista sijainneista.
Tähän asti julkisuus on keskittynyt enimmäkseen lentoliikenteen kokemaan häirintään. Muun muassa Finnair keskeytti joksikin aikaa lentoliikenteen Tarttoon vuonna 2024 häirinnän takia. Saman vuoden maaliskuussa Britannian kuninkaallisten ilmavoimien puolustusministeri Grant Shapsia kuljettanut kone joutui elektronisen häirinnän kohteeksi lennettyään Kaliningradin läheltä matkalla Naton harjoitukseen Itä-Puolassa. Vuotta myöhemmin Ryanairin lento Vilnaan piti samasta syystä ohjata Varsovaan.
Ruotsin liikenneministeriön keräämän datan mukaan häirintätapausten määrä nousi 20-kertaiseksi vuodesta 2023 vuoteen 2025. Viime kesäkuussa oli ennätykselliset 248 tapausta. Kuluvana vuonna häirintätapauksia on kirjattu jo nelisenkymmentä.
Liettuan viranomaisten mukaan vaikutukset laivaliikenteelle ovat olleet vakavampia kuin lentoliikenteelle, koska merellä on vähemmän vaihtoehtoja GPS-pohjaisille järjestelmille. Ilmiö pahenee lämpiminä ja aurinkoisina aikoina, jolloin Venäjän radioaallot pääsevät kulkemaan merellä esteettömimmin. Suomenlahden merivartioston mukaan häirintä on ”käytännössä jatkuvaa” alueen itäosissa ja ulottuu kuumilla säillä keskiselle Suomenlahdelle asti.
Satelliittinavigointia hyödyntävään alusten automaattiseen jäljitys- ja tunnistusjärjestelmään AISiin liittyen on merivartioston mukaan ollut ”läheltä piti -tilanteita”, jotka ”todennäköisesti liittyvät häirintään”. Puolan Gdynian yliopiston tutkijoiden mukaan jotkut häirintäjaksot ovat kestäneet jopa 20 tuntia kerrallaan.
Kauppa-alukset, joilla ei ole varaa sotilastason suojattuihin GPS-järjestelmiin joutuvat usein turvautumaan vanhoihin navigointimenetelmiin, kuten paperikarttoihin ja laskelmasuunnistukseen. Venäläiset ovat puolestaan investoineet merenalaiseen navigointiin kartoittamalla merenpohjan muodot, joiden avulla sijainti määritetään turvautumatta elektromagneettiseen spektriin pinnan yläpuolella.