Suomessa ei ole sijaa modernille orjatyölle, linjaa kokoomuksen varapuheenjohtaja Karoliina Partanen.
Petteri Orpon (kok.) hallituksen esitys uudistaa rikoslakia merkittävästi: se selkeyttää työperäisen hyväksikäytön kriminalisointia, kiristää rangaistuksia ja parantaa uhrien oikeusturvaa.
– Suomessa ei tule tehdä bisnestä ihmisten hädällä. Orjuudelle on oltava nollatoleranssi työmarkkinoilla, Partanen toteaa tiedotteessa.
Työperäinen hyväksikäyttö nousi laajasti esiin vuonna 2019 nepalilaisravintoloiden tapauksissa. Sittemmin ilmiötä on havaittu useilla aloilla siivouksesta rakentamiseen ja hoivaan.
– On kestämätöntä, että hyväksikäyttö on päässyt juurtumaan suomalaisille työmarkkinoille. Sitä voi esiintyä koulusiivouksessa, lounasravintoloissa tai jopa oman kodin rakennustyömaalla, Partanen sanoo.
Esityksessä rikoslakiin lisätään uudet rikosnimikkeet kiskonta työelämässä ja törkeä kiskonta työelämässä, jotka korvaavat nykyisen kiskonnantapaisen työsyrjinnän.
Törkeästä tekomuodosta seuraa aina vankeusrangaistus.
– Nykyinen lainsäädäntö ei ole riittänyt. Liian moni tapaus jää käsittelemättä, koska syrjintää on vaikea näyttää toteen. Nyt näitä porsaanreikiä suljetaan, Partanen toteaa.
Uudistus selkeyttää rangaistavuuden edellytyksiä ja mahdollistaa puuttumisen hyväksikäyttöön ilman vaatimusta syrjinnän osoittamisesta. Samalla viranomaisille annetaan tehokkaammat keinot vakavien tapausten tutkintaan.
– Kyse on oikeudenmukaisuudesta. Työntekijöitä on suojeltava ja rehellisten yritysten kilpailu turvattava. Riisto ei saa kannattaa suomalaisilla työmarkkinoilla, Partanen painottaa.
Hän muistuttaa, että ulkomaalainen työvoima on keskeinen osa suomalaista yhteiskuntaa.
– Ulkomaalaiset työntekijät rakentavat Suomea joka päivä. Meidän velvollisuutemme on varmistaa, että heitä kohdellaan oikein, ei hyväksikäytetä.
Hallitus on jo aiemmin vahvistanut ulkomaalaisten työntekijöiden asemaa esimerkiksi kausityölain muutoksella, joka paransi marjanpoimijoiden työehtoja. – Tämä on osa laajempaa hallituksen linjaa: korjaamme järjestelmällisesti rakenteita, jotka mahdollistavat työperäisen hyväksikäytön, Partanen sanoo.