Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus on istunut tuhat päivää sunnuntaina 15. maaliskuuta. Samalla yhdeksän hallituksen ministeriä saavuttaa tuhannen ministeripäivän rajapyykin. Valtioneuvosto kertoo asiasta tiedotteessa. Orpon hallituksen toimikausi alkoi 20. kesäkuuta 2023.
Orpon hallituksen ohjelman keskeisenä tavoitteena on saada Suomen talous kestävän kasvun uralle ja julkisen talouden huolestuttava velkaantuminen hallintaan. Velkaantuminen kiihtyi voimakkaasti edellisellä vaalikaudella Sanna Marinin (sd.) hallituksen aikana. Hallitus lisäsi julkisia menoja peräti 41 miljardilla eurolla. Menolisäyksiä perusteltiin ennen kaikkea koronapandemialla.
Myöhemmin Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) tarkastusraportti paljasti, että koronapandemia selitti vain pienen murto-osan menolisäyksistä. Lisäksi tuoreessa valtioneuvoston raportissa arvioidaan, että Marinin hallituksen myöntämät koronatuet kohdistettiin huonosti ja ne lisäsivät julkisen talouden velkaantumista tarpeettomasti.
Tähän mennessä hallitus on toteuttanut suurimman osan merkittävimmistä uudistuksistaan. Hallitus on toimillaan vahvistanut suomalaisten turvallisuutta ja suomalaisen yhteiskunnan kriisinkestävyyttä sekä tehnyt merkittäviä panostuksia osaamiseen.
Hallitus panostaa koulutukseen ja kokonaisturvallisuuteen
Hallitus on panostanut kuluvalla vaalikaudella muun muassa koulutukseen, tutkimukseen ja turvallisuuteen sekä julkisen talouden tasapainottamiseen. Perusopetukseen on suunnattu 200 miljoonaa euroa, äidinkielen ja matematiikan opetustunteja on lisätty ja oppimisen tukea uudistettu. Luokkien työrauhaa on pyritty vahvistamaan myös kännykkäkiellolla.
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan osuutta on kasvatettu lisäinvestoinneilla korkeakouluihin, tutkimusorganisaatioihin ja yrityksiin. Tavoitteena on nostaa T&K-menot neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Samalla hallitus on päättänyt noin kymmenen miljardin euron toimista julkisen talouden vahvistamiseksi ja velkasuhteen vakauttamiseksi. Valtiovarainministeriön arvion mukaan työllisyys- ja kasvutoimet voivat pitkällä aikavälillä lisätä työllisten määrää 105 000:lla ja vahvistaa julkista taloutta 2,5 miljardilla eurolla.
Turvallisuuspolitiikassa hallitus on lisännyt poliisien määrää sekä päättänyt kasvattaa puolustusmenoja. Tavoitteena on nostaa puolustusmenot vähintään kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2029 mennessä ja sotilasmenot 3,5 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä Naton linjausten mukaisesti.
Suomi on tukenut Ukrainaa toimittamalla 32 puolustustarvikeapupakettia, joiden arvo on yhteensä noin 3,2 miljardia euroa. Lisäksi Suomi on antanut Ukrainalle yli miljardin euron edestä kehitysyhteistyö- ja humanitaarista apua sekä pyrkinyt vahvistamaan EU:ssa erityisesti unionin itäisen raja-alueen turvallisuutta ja kilpailukykyä.
LUE MYÖS:
Sanna Marinin hallituksen koronatuet kasvattivat velkaa tarpeettomasti
Nyt se on selvitetty: Sanna Marinin hallitus lisäsi menoja 41 miljardilla