Espoon Otaniemessä sijainnut tutkimusreaktori FiR 1 on nyt purettu ja puhdistettu kaikesta radioaktiivisesta materiaalista, kertoo Säteilyturvakeskus (STUK).
Espoon ydinreaktori ehti toimia vuodesta 1962 vuoteen 2015. Se oli Suomen ensimmäinen ydinreaktori.
Tutkimus- ja opetuskäyttöön hankittu pieni reaktori oli ensimmäiset vuotensa Teknillisen korkeakoulun omistuksessa ja vuodesta 1971 alkaen VTT:n vastuulla. VTT:n vastuulla oli myös laitoksen käytöstä poisto ja purkaminen. Reaktorin purkamisen ja ydinjätehuollon VTT teki yhteistyössä Fortumin kanssa vuosien 2023–2025 aikana.
STUK valvoi käytöstä poiston suunnittelua ja toteutusta alusta alkaen. Valvonta päättyi viime joulukuussa, kun STUK teki päätöksen tutkimusreaktorin valvonnasta vapauttamisesta. Päätöksen jälkeen tutkimusreaktori ei ole enää ydinlaitos. Puretun Otaniemen reaktorin alue ja tilat eivät säteilyturvallisuuden kannalta poikkea mitenkään ympäröivästä alueesta tai tiloista, joten ne voidaan ottaa muuhun käyttöön.
Tilanteen käyvät tänä vuonna vielä varmistamassa Euroopan komission ja Kansainvälisen atomienergiajärjestö IAEA:n tarkastajat.
STUK vapautti valvonnasta myös samassa kiinteistössä toimineen VTT:n materiaalitutkimukseen käytetyn laboratorion.
Tutkimuslaboratoriossa tehtiin 1970-luvulta lähtien radioaktiivisten materiaalien tutkimusta. FiR 1 tutkimusreaktorin käyttöä ja käytöstä poistoa sääteli ydinenergialainsäädäntö. Tutkimuslaboratorion toiminta ja käyttö olivat sen sijaan säteilylain alaista toimintaa.
VTT toimitti laboratorion purku- ja puhdistustöistä syntyneet radioaktiiviset jätteet tutkimusreaktorin jätteiden tavoin Fortumille Loviisan ydinvoimalaitoksen alueella olevaan loppusijoituslaitokseen sijoitettavaksi. Ennen valvonnasta vapauttamista STUK totesi laboratoriotilat radioaktiivisuudesta puhtaiksi.
Oppia isojen ydinvoimalaitosten purkamiseen
Säteilyturvakeskuksen johtava asiantuntija Kai Hämäläinen toteaa, että koska Otaniemen ydinreaktorin käytöstä poisto oli laatuaan ensimmäinen Suomessa, se oli viranomaisellekin hyvä oppimisen ja kokemuksien hankkimisen paikka.
Vaikka Otaniemen reaktori ei ollutkaan ydinvoimalaitos, siellä vaikuttivat kuitenkin samat asiat säteily- ja ydinturvallisuuteen kuin isoissakin laitoksissa. Mittakaava oli vain paljon pienempi. Käytöstä poistetussa FiR 1:ssä oli esimerkiksi käytettyä ydinpolttoainetta, reaktorin radioaktiivisia sisäosia, radioaktiivisia betonirakenteita.
Sähköä tuottavien ydinvoimalaitosten käytöstä poisto ja purkaminen eivät Suomessa ole edessä ihan lähivuosina, mutta niihinkin valmistaudutaan. Suomessa uudistetaan parhaillaan ydinenergialakia ja sitä täydentäviä STUK:in määräyksiä.
Kai Hämäläisen mukaan Otaniemen tutkimusreaktorin purkamisen ja sen valvonnan opit auttoivat tässä työssä.
– Tähän asti laissa ja määräyksissä ei ole ollut kovin yksityiskohtaisesti kuvattuna ydinlaitoksen elinkaaren loppuvaiheita ja käytöstä poistoon liittyviä teknisiä vaatimuksia. Nyt saatuja kokemuksia on hyödynnetty uuden lain valmistelussa ja STUK:in määräysten kirjoittamisessa, Kai Hämäläinen sanoo.