Asiantuntijoiden arvio: Infektioita tulee torjua harkiten

Terveiden ihmisten kohdalla tavoitteena ei voi olla kaikkien tartuntojen poistaminen.
Lääkäri infektio-osastolla. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN
Lääkäri infektio-osastolla. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Infektioepidemiologian dosentti Jussi Sane ja lasten infektiolääkäri sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen osastonjohtaja Otto Helve käsittelevät Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessaan infektioiden torjuntaa

– kuinka pitkälle yhteiskunnan tulisi mennä tartuntojen välttämisessä, he pohtivat.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Heidän mukaansa täydellinen eristäytyminen suojelee hetkellisesti, mutta sen pitkäaikaiset seuraukset ovat haitallisia.

– Kun elimistö ei säännöllisesti kohtaa normaalisti lievien ja ohimenevien tautien aiheuttajia, sen valmius torjua niitä heikkenee. Yksilöiden tai yhteiskunnan laaja-alainen, jatkuva infektioiden systemaattinen estäminen ei siis ole järkevää.

Mikäli yhdessä maassa onnistuttaisiinkin väestötasolla torjumaan tartuntoja pitkään, heikkenee asiantuntijoiden mukaan väestön vastustuskyky.

– Tämän seuraukset olisivat vakavia esimerkiksi matkustettaessa toiseen maahan, jossa infektioiden kierto on muuttumaton.

Infektioiden torjunnassa on heidän mukaansa tärkeää tehdä selkeä riskinarvio ja toimia kohdentaa perustellusti.

– Toimia tulee kohdentaa sinne, missä niistä on todellista hyötyä: sairaaloihin, riskiryhmiin ja erityistilanteisiin. Sen sijaan keinot, joiden tavoitteena on estää tavallisia ylähengitystieinfektioita, kuten terveiden lasten päiväkoteihin asennetut ilmanpuhdistimet, ovat kyseenalaisessa roolissa.

Poimintoja videosisällöistämme

He painottavat, että terveillä ihmisillä tavoitteena ei voi olla kaikkien tartuntojen poistaminen, vaan realistisempi päämäärä: tautitaakan hallinta.

– Rokotteet, kohdennetut suojaustoimet ja realistiset hygieniakäytännöt muodostavat tähän toimivan kokonaisuuden.

Asiantuntijat korostavat, että monet arjen infektiot eivät katoa maailmasta, mutta niiden kanssa on mahdollista elää.

Mainos - sisältö jatkuu alla

He viittaavat kirjoituksessaan osin Helsingin Sanomien artikkeliin, jossa hiihtäjät Sami Jauhojärvi ja Harri Kirvesniemi kritisoivat hiihtäjä Iivo Niskasen strategiaa ja pohtivat infektioiden välttelyn hyötyjä.

Jauhojärvi ja Kirvesniemi kertovat, että heidän aikakaudella kukaan maajoukkueurheilija ei juuri sairastellut arvokisoissa, vaikka varotoimiin turvauduttiin vasta kisapaikkakunnilla. Heidän mukaansa sitä ennen elettiin aivan normaalisti tavanomaiseen tapaan läpi kauden.

Mainos