Palkansaajajärjestöt SAK, STTK ja Akava kertovat Demokraatille vaalitavoitteistaan. Parlamentaarinen työryhmä on asettanut tavoitteeksi, että julkista taloutta sopeutetaan 8–11 miljardia euroa vuoteen 2031 mennessä.
STTK:n puheenjohtaja Else-Mai Kirvesniemi toteaa, että etujärjestön tehtävänä on miettiä toimia omasta näkökulmastaan. Hänen mukaansa STTK on huomioinut vaalitavoitteissaan talouden tilanteen.
Myös Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren ja SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanovat, että taloustilanne on huomioitu. Elorannan mukaan talouden sopeutustave näkyy tavoitteiden asettelussa.
– Varmasti yleinen talouden tilanne ja julkisen talouden tilanne etujärjestöissä ja SAK:ssakin tunnistetaan, eikä kukaan varmasti ole sitä mieltä, etteikö julkista taloutta jouduta eri toimin tasapainottamaan tulevallakin hallituskaudella.
– Mutta se, että me valmistelisimme vaikkapa velkajarrutyöryhmän ajattelun mukaisesti 8–11 miljardin sopeutusta meidän tavoitteissamme, niin sitä me emme tietenkään tee.
Ammattiliitoista SAK:laisen Teollisuusliiton Riku Aalto sanoo, että talouden tilanne on tiedossa.
Tehyn pääekonomisti Anni Marttinen sanoo, että Tehy ei kannata velkajarrua.
– Mehän emme Tehynä ole missään vaiheessa kannattaneet velkajarrua ja näemme, että se tulee olemaan todennäköisesti haitallinen talouskasvulle. Jos ajatellaan tilannetta, että talouskasvua ei ole näkynyt vuosiin ja joudutaan sopeuttamaan 8–11 miljardia, niin se ei ole todennäköistä, että lähtisimme tekemään tavoitteitamme siihen nähden, Marttinen sanoo Demokraatille.