Velkajarrusta linjaus: Taloutta sopeuttava jopa 11 miljardia euroa

Parlamentaarinen työryhmä julkaisi raporttinsa.
Kansanedustajat Nasima Razmyar (sd.), Ville Valkonen (kok.). Ville Vähämäki (ps.), Hanna Sarkkinen (vas.), Henrik Wickström (r.), Peter Östman (kd.) ja Saara Hyrkkö (vihr.) velkajarrutyöryhmän raportin julkistamisessa. STR / LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI
Kansanedustajat Nasima Razmyar (sd.), Ville Valkonen (kok.). Ville Vähämäki (ps.), Hanna Sarkkinen (vas.), Henrik Wickström (r.), Peter Östman (kd.) ja Saara Hyrkkö (vihr.) velkajarrutyöryhmän raportin julkistamisessa. STR / LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI

Eduskunnan finanssipoliittinen parlamentaarinen työryhmä on asettanut tavoitteeksi, että julkista taloutta sopeutetaan  8–11 miljardia euroa vuoteen 2031 mennessä. Sopeutustarve perustuu valtiovarainministeriön laskelmiin.

Kaikista eduskuntaryhmistä koostuva niin sanottu velkajarrutyöryhmä julkisti keskiviikkona raporttinsa. Ainoastaan vasemmistoliitto jätti sopeutustavoitteesta eriävän mielipiteen.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Työryhmä on sopinut, että seuraavalla vaalikaudella julkisen talouden alijäämä ei saa ylittää 2,0–2,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Vaalikauden tavoitetta päivitetään joulukuussa 2026, jolloin myös EU-komission syksyn 2026 talousennusteeseen perustuva viiteura on käytettävissä.

Työryhmän mukaan ylivaalikautinen alijäämätavoite on keskimäärin noin 3 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.

– Velkaantumisen taittaminen ei ole helppoa, mutta se on välttämätöntä. Yhteisesti sovitut pitkän aikavälin tavoitteet parantavat luottamusta Suomen taloudenpitoon niin kotimaassa kuin ulkomailla, totesi finanssipoliittisen parlamentaarisen työryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Ville Valkonen (kok.) tiedotustilaisuudessa.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Työryhmä pitää perusteltuna, että mahdollinen ennakoitua nopeampi talouskasvu käytetään lähtökohtaisesti velkasuhteen nopeampaan alentamiseen, ja että valtioneuvosto käynnistää laajan valmistelun talouspolitiikan pitkän aikavälin päätösten tukemiseksi.

Työryhmän mukaan julkisen talouden vahvistaminen kannattaa jaksottaa ja kohdistaa huolellisen valmistelun jälkeen siten, että se haittaa talouskasvua ja kestävää yhteiskuntakehitystä mahdollisimman vähän.

Mainos