Nato-maiden kansalaiset pitävät kyberiskua sairaalaan ”sotatoimena”, uutisoi Politico. Asia käy ilmi Politicon Yhdysvalloissa, Kanadassa, Britanniassa, Ranskassa ja Saksassa laatimasta kyselystä. Kaikissa maissa enemmistö vastanneista piti sairaaloihin ja voimalaitoksiin kohdistuvia kyberhyökkäyksiä tosiasiallisina sotatoimina, samoin kuin merenalaisten kaapeleiden tai kaasuputkien sabotointia.
Kanadalaiset suhtautuivat kyberiskuihin jyrkimmin, heistä 73 prosenttia pitää sairalaan kohdistuvaa kyberhyökkäystä sotatoimena. Tätä mieltä olevien osuus oli matalin Ranskassa, missä 60 prosenttia vastanneista allekirjoitti toteamuksen.
Kansalaisten näkemykset ovat siten ristiriidassa puolustusliiton oman, varovaisemman linjan kanssa, Politico toteaa. Vieraisiin valtioihin, kuten Venäjään, yhdistetyt hakkerit ovat viime vuosina iskeneet kriittiseen infrastruktuurin useissa Nato-maissa, eikä Naton vastaus iskuihin sivuston mukaan ole ollut tehokkaimmasta päästä.
Venäläiset hakkerit tekivät vuonna 2024 laajan kiristyshyökkäyksen terveydenhuoltoalan Change Healthcare-yritykseen, päästen käsiksi yli 190 miljoonan ihmisen tietoihin. Britannian terveydenhuoltojärjestelmä NHS on taas vahvistanut venäläishakkereiden kyberiskun vaikuttaneen potilaan kuolemaan kesällä 2024.
Vaikka Nato ei olekaan pitänyt venäläishakkereiden iskuja varsinaisina sotatoimina, on puolustusliitto jo vuonna 2014 linjannut kyberhyökkäysten olevan 5. artiklan turvatakuiden piirissä. Siitä, miten laaja kyberiskun olisi oltava kirvoittaakseen vastauksen Natolta, ei Politicon mukaan kuitenkaan ole varmuutta. Yhdysvallat tulee lähiaikoina julkaisemaan uuden kyberturvallisuusstrategian, ja strategian on kerrottu kannustavan suurempaan aloitteellisuuteen ja aktiviisuuten kyberavaruudessa.