Yhdysvallat ja Iso-Britannia yrittivät toistuvasti varoittaa Ukrainaa ja muita Euroopan maita lähestyvästä Venäjän hyökkäyksestä, mutta maiden johto ei ottanut varoituksia kuuleviin korviinsa, kertoo Guardian.
Ensimmäiset vihjeet sodasta tulivat keväällä 2021, kun venäläisjoukot ryhmittyivät sotaharjoituksiin Ukrainan vastaisille rajoille. Kuukausi myöhemmin Venäjän presidentti Vladimir Putin julkisti sekavan esseen, jossa hän linjasi Ukrainan olevan osa Venäjää.
Syksyn edetessä rajan lähettyville ryhmitettiin jälleen niin paljon sotilaita, ettei sitä voinut enää jättää huomiotta.
Aiemmin oli ajateltu, että Putin voisi yrittää vallata Donbasin alueen, tai korkeintaan kaapata maayhteyden Krimin niemimaalle. Syksyllä 2021 alkoi kuitenkin näyttämään siltä, että Putin halusi Kiovan.
Marraskuussa Yhdysvaltain presidentti Joe Biden lähetti tiedustelujohtaja Avril Hainesin Brysseliin kertomaan Euroopan maille, että Venäjän täysmittainen hyökkäys Ukrainaan oli realistinen mahdollisuus. Samaa mieltä oli Britannian tiedustelupalvelu MI6:n johtaja Richard Moore.
Varoitusta ei otettu hyvin vastaan. Osa tyrmäsi sodanuhan täysin. Osa pelkäsi, että vahva reaktio Natolta voisi provosoida Venäjän sotaan.
Yhdysvaltojen tiedustelu uskoi tuolloin, että Venäjä tarvitsisi kaksi kuukautta ollakseen valmis hyökkäykseen. Biden käskikin Hainesia jakamaan eurooppalaisille liittolaisille niin paljon tiedustelutietoa kuin mahdollista vakuuttaakseen heidät. Osa julkistettiin suoraan suurelle yleisölle.
– Saimme salaisia tietoja amerikkalaisilta, ja muutaman tunnin päästä sama asia luki New York Timesissa, eräs eurooppalainen virkamies muistelee.
Sama epäilevä mieliala vallitsi myös Kiovassa.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ei ottanut varoituksia tosissaan. Hän epäili, että Putinin tavoitteena oli saada Ukraina panikoimaan sodasta, mikä taas aiheuttaisi taloudellisen ja poliittisen kriisin. Maa romahtaisi ilman, että rajan yli tarvitsisi lähettää yhtäkään venäläissotilasta.
Marraskuussa 2021 Zelenskyi lähettikin korkea-arvoisen tiedustelujohtajan kiertueelle Euroopan maihin kertomaan, että sodanuhka on valetta, ja että Yhdysvallat yrittää vain painostaa Venäjää.
Ukrainan tiedustelupalveluissa huoli oli kuitenkin herättänyt. Kun aiemmin Venäjän tiedustelu oli yrittänyt värvätä vain korkean tason lähteitä, yritti FSB saada nyt puolelleen kaikki rivivirkamiehistä autonkuljettajiin. Samalla satelliittikuvat paljastivat, miten kymmenettuhannet venäläissotilaat ryhmittyivät Ukrainan vastaiselle rajalle.
Vielä vuoden 2022 alussa ajatus sodasta sivuutettiin kuitenkin Euroopassa hölynpölynä. Saksalaiset ja ranskalaiset kyselivät, miksi Putin hyökkäisi Ukrainaan.
Monella muistissa oli Irakin sota. Eräs eurooppalainen ulkoministeri kertookin tulistuneensa Yhdysvaltain ulkoministeri Anthony Blinkenille.
– Olen tarpeeksi vanha muistamaan vuoden 2003, ja silloin minä olin yksi heistä, joka uskoi teitä, ulkoministeri kertoo sanoneensa Blinkenille.
Irakin sodan varjo olikin Ison-Britannian Venäjän-suurlähetystön puolustusasiamiehen John Foremanin mukaan suurin syy sille, miksi eurooppalaiset eivät uskoneet amerikkalaiskollegoitaan, vaikka heillä oli konkreettisia todisteita Venäjän sotavalmisteluista. Lisäksi Putinia pidettiin rationaalisena toimijana, mikä sulkisi pois sodan mahdollisuuden.
– Todisteet, joita esitimme heille [eurooppalaisille], olivat ylivoimaisia. […] He olivat vain päättäneet, että tässä ei ollut järkeä, harmittelee Yhdysvaltojen kansallisen turvallisuuden neuvonantaja Jake Sullivan.
Puolitoista kuukautta ennen lopullista hyökkäystä Yhdysvallat sai käsiinsä tarkempia sotasuunnitelmia. Venäjä hyökkäisi monesta suunnasta, yrittäisi vallata Hostomelin lentokentän Kiovan lähettyvillä ja koittaisi salamurhata Zelenskyin. ”Ongelmallisista” ukrainalaisista kasattiin listoja teloituksia ja vangitsemisia varten.
Samaan aikaan Saksan liittokansleri Olaf Scholz ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron uskoivat edelleen, että sota voitaisiin välttää neuvottelemalla Putinin kanssa. Maiden tiedusteluviranomaiset myös kehottivat ukrainalaisia olemaan kuuntelematta yhdysvaltalaisia.
Helmikuun edetessä suurlähetystöt Kiovassa tyhjenivät. Ukrainan asevoimien komentajaa Valerii Zaluzhnyia ärsytti, että Zelenskyi ei suostunut sotatilan julistamiseen.
– Pian taistelet Mike Tysonin kanssa, ja sitä ennen ainoa tappelusi on tyynysota pikkuveljesi kanssa, Zaluzhnyi kertoo tilanteesta.
Ukrainan asevoimat yritti tehdä viime hetken valmisteluja muun muassa kutsumalla kenraalikuntaa ylimääräisiin harjoituksiin. Joukkoja ei kuitenkaan voitu siirtää, sillä se olisi ollut laitonta.
Kaksi päivää ennen hyökkäystä sotatilan julistaminen torjuttiin jälleen, Zaluzhnyin ja puolustusministeri Oleksii Reznikovin pyynnöistä huolimatta. Kompromissina julistettiin hätätila. Samana päivänä Zelenskyille kerrottiin, että tiedustelutiedot viittasivat hänen henkensä olevan vaarassa.
23. helmikuuta Zelenskyi tapasi Puolan ja Liettuan presidentit, joille hän kertoi lakonisesti, että tämä saattoi olla viimeinen kerta, kun he näkisivät hänet elossa. Samana iltana Puolan Ukrainan-suurlähettiläs Bartosz Cichocki sai viestin: Venäjä hyökkäisi seuraavana päivänä.
Saksa ja Ranska eivät uskoneet varoituksia edes edellisiltana. Saksan tiedustelupalvelu BND:n johtaja Bruno Kahl oli saapunut kaupunkiin 23. helmikuuta, välittämättä välittömästä sodan vaarasta.
Illalla Saksan ulkoministeriö lähetti maan Ukrainan-suurlähetystöön evakuointikäskyn, joka ei voisi odottaa seuraavaan aamuun. Kahl ei tätä kuunnellut ja vetosi siihen, että hänellä oli tärkeitä tapaamisia seuraavana päivänä.
Lopulta Kahl piti evakuoida ensimmäisenä sotapäivänä Kiovasta Puolan tiedustelupalvelun avustuksella.
Ukrainan asevoimat taas turvautui viime hetkillä omankädenoikeuteen. Mustaamerta miinoitettiin, ja jotkut joukko-osastot määrättiin asemiin.
– Kaikki tämä oli täysin kiellettyä. Jos hyökkäystä ei olisi tapahtunut, olisimme voineet päätyä oikeuteen teoistamme. Mutta useimmat komentajat hyväksyivät, että meillä ei ollut muuta vaihtoehtoa, ja toimivat, eräs ukrainalaiskenraali kertoo.
Lopulta Ukrainaan julistettiin sotatila sodan ensimmäisenä aamuna.
Yhdestä ennusteesta amerikkalaiset ja britit olivat väärässä. Neljä vuotta myöhemmin sota jatkuu edelleen.
– Oletus oli, että tämä [sota] ei kestäisi kovin kauaa, lähde Britannian sotilastiedustelusta kertoo.
– Ajattelimme, että venäläiset olisivat aluksi tehokkaampia, valtaisivat Kiovan muutamassa viikossa, ja vasta sen jälkeen ukrainalaiset ryhmittäytyisivät uudelleen, Haines täydentää.
Ukrainan sotilastiedustelupalvelu HUR:n kenraalin mukaan Zelenskyin maltti saattoi myös pelastaa Ukrainan. Jos sodan vaaraa olisi rummutettu kuukausia etukäteen, miljoonat ukrainalaiset olisivat saattaneet paeta maasta.
Se olisi tarkoittanut, että Ukraina olisi romahtanut, kun hyökkäys oikeasti tapahtui.