Radiohäirintään tarkoitettujen radiolaitteiden eli niin kutsuttujen jammereiden luvattomasta hallussapidosta on tulossa rangaistavaa. Hallitus antoi eduskunnalle asiasta lakiesityksen tänään.
Esityksessä ehdotetaan muutoksia sääntelyyn, joka koskee radiotaajuista viestintää häiritseviä tai väärentäviä laitteita. Radiotaajuista viestintää käyttävät esimerkiksi matkaviestinverkot ja satelliittipaikannusjärjestelmät, kuten GPS.
Jammereiden oikeudeton hallussapito kriminalisoitaisiin, mikä mahdollistaisi laitteiden takavarikoinnin. Tällä hetkellä jammereita pidetään radiolähettiminä, joiden hallussapito on luvanvaraista.
Radiohäirintään tarkoitettuja laitteita on esityksen mukaan helposti kuluttajan saatavilla esimerkiksi EU:n ulkopuolisista maista käsin toimivissa verkkokaupoissa. Esimerkiksi auton pistokkeeseen kytketyn GNSS-jammerin tarkoituksena on tyypillisesti pyrkiä häivyttämään ajoneuvon tai käyttäjän puhelimen sijaintia tai vaikuttamaan ajoneuvon ajopiirturin toimintaan.
Tavoitellun vaikutuksen lisäksi laitteet voivat häiritä jopa satoja metrejä laajalla vaikutusalueellaan myös muita samoilla radiotaajuuksilla toimivia radiojärjestelmiä.
Esityksellä luotaisiin jammereille radiolähettimistä erillinen määritelmä, joka mahdollistaisi radiolähettimiä tiukemman sääntelyn.
Jammereiden oikeudettoman hallussapidon kriminalisointi parantaisi muun muassa viranomaisten mahdollisuuksia puuttua laitteiden maahantuontiin. Muutos asettaisi selkeämmät ehdot laitteiden käytöstä ja hallussapidosta viranomaisille ja muille oikeutetuille tahoille. Muutokset tehtäisiin sähköisen viestinnän palveluista annettuun lakiin.
Jammereiden hallussapito ja käyttö myös tutkimusta ja tuotekehitystä varten olisi luvanvaraisesti sallittua, jos tietyt edellytykset täyttyvät.
Esityksellä säädettäisiin myös tietyistä Natoa ja sen jäsenmaata koskevista poikkeuksista, jotka koskevat Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin oikeutta tarkastaa ja ottaa radio- tai häirintälaite tutkittavaksi.
Lakiesityksen käsittely eduskunnassa alkaa lähetekeskustelulla, joka käydään täysistunnossa. Tämän jälkeen alkaa lakiesityksen valiokuntakäsittely. Valiokunnan mietinnön valmistuttua asian käsittely jatkuu täysistunnossa. Tavoitteena on saada laki voimaan 1.7.2026.