USA voi iskeä Iraniin viikonloppuna

Yhdysvallat ryhtyy lähipäivinä siirtämään henkilöstöään pois Lähi-idästä.
Nimitz-luokan lentotukialus USS Abraham Lincoln. / AFP / LEHTIKUVA / KAROLINA A. MARTINEZ
Nimitz-luokan lentotukialus USS Abraham Lincoln. / AFP / LEHTIKUVA / KAROLINA A. MARTINEZ

Yhdysvaltain asevoimat on valmis iskemään Iraniin jo tulevana viikonloppuna, kertovat uutiskanavien CBS ja CNN lähteet.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Vielä keskiviikkona presidentti Donald Trump ei CNN:n mukaan ollut tehnyt lopullista päätöstä iskun valtuuttamiseksi. Trump on konsultoinut yksityisesti useita asiantuntijoita ja liittolaisia puntaroidakseen, mikä olisi paras toimintatapa.

– Hän käyttää nyt paljon aikaa tämän miettimiseen, eräs CNN:n lähteistä sanoi Trumpista.

Myös uutiskanava CBS:n lähteet kertovat, että kyvykkyys iskun toteuttamiseksi on saavutettu. Lähialueille on tuotu riittävästi sotakalustoa. Varsinainen isku todennäköisemmin ei tapahdu vielä viikonloppuna, sillä päätöstä ei ole tehty.

CBS kertoo, että perjantaista alkaen Yhdysvallat siirtää henkilöstöään pois Lähi-idästä suojatakseen heitä Iranin mahdollisilta vastatoimilta. Kyse on kuitenkin enemmän tavanomaisesta suojatoimenpiteestä kuin varsinaisesta iskupäätöksestä, kanavan lähteet muistuttavat.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Valkoisen talon tiedottaja ei suostunut keskiviikkona kommentoimaan CBS:lle koordinoidaanko iskua Iraniin yhdessä Israelin kanssa. Yhdysvallat ja Iran ovat käyneet neuvotteluja Iranin ydinohjelmasta ja sen rajoittamisesta. Kuluvalla viikolla on tapahtunut väitetysti edistystä joissain teknisissä asioissa, mutta uutislähteiden mukaan osapuolten näkemykset ovat yhä varsin kaukana toisistaan.

Venäjä ja Iran järjestävät yhteiset sotaharjoitukset Omaninlahdella. Iranilaisen ISNA-uutistoimiston mukaan tavoitteena on syventää Venäjän ja Iranin laivaston suhteita. Maanantaina alkoivat myös sotaharjoitukset Hormuzinsalmella, joka on keskeinen öljyn kuljetusreitti.

Iranissa puhkesi vuodenvaihteessa protestien aalto, johon islamistinen hallinto vastasi väkivallalla. Helmikuun puoliväliin mennessä jopa 50 000 ihmistä oli vangittu. Hallinto on myös surmannut mielenosoittajia, mutta kuolleiden määrää tietää tuskin kukaan.

Mainos