Suomessa on yli 420000 mikro- ja yksinyrittäjää. Mikroyritykset, eli alle kymmenen hengen yritykset, joihin myös yksinyrittäjät kuuluvat, ovat suomalaisen elinkeinoelämän kivijalka. Niiden yhteenlaskettu liikevaihto nousee lähes sataan miljardiin euroon, ja ne muodostavat ylivoimaisesti suurimman osan kaikista yrityksistä.
Kokoomuksen eduskuntaryhmä on laatinut 19-kohtaisen ohjelman mikro- ja yksinyrittäjyyden edistämiseksi, jotta yrittäjyys olisi houkutteleva vaihtoehto yhä useammalle.
Ohjelman keskeiset toimet liittyvät rahoituksen saannin helpottamiseen, työllistämisen edellytysten parantamiseen ja sääntelyn purkuun. Finnveran mikrolainapilotin pohjalta ehdotetaan joustavan ja pysyvän rahoitusmuodon luomista, ja toiminimiyrittäjien ottamista mukaan positiiviseen luottotietorekisteriin. Yrittäjän eläkejärjestelmää (YEL) on jo korjattu uusien yrittäjien osalta, mutta kokonaisuudistusta valmistellaan edelleen vuoropuhelussa kentän kanssa.
Mikroyritysten tilintarkastusvelvoitteita halutaan keventää, ja arvonlisäveron alarajaa nostaa 30000 euroon. Myös kotitalousvähennystä halutaan kehittää, samoin kuin yrityshautomoita kasvuhakuisille mikroyrityksille.
Julkisiin hankintoihin osallistumista helpotetaan jakamalla hankintoja pienempiin osiin ja rajoittamalla in house -yhtiöiden suosimista. Samalla halutaan karsia erityisesti ravintola-alaa kuormittavaa ylimääräistä sääntelyä ja turvata pienyrittäjien oikeudet esimerkiksi maksuehdoissa.
Hallitus valmistelee parhaillaan yhdistelmävakuutuksen käyttöönottoa, joka parantaisi erityisesti sivutoimisten yrittäjien työttömyysturvaa.
– On kaikkien intressi, että työttömäksi jäänyt voi pyrkiä työllistämään itse itsensä ilman välitöntä riskiä työttömyysturvan menettämisestä, mikro- ja yksinyrittäjäohjelmassa todetaan.
Lisäksi ohjelma tunnistaa yksinyrittäjien jaksamisen haasteet ja esittää esimerkiksi liikunta- ja kulttuuriedun laajentamista heille.
Konkurssin kokeneiden yrittäjien asemaa halutaan parantaa, jotta uuden yritystoiminnan käynnistäminen ei estyisi. Naisyrittäjyyteen, luoviin aloihin ja maahanmuuttajataustaisten yrittäjien haasteisiin esitetään erillisiä tukitoimia.
Myös alustatyö ja sote-yrittäjyys huomioidaan. Alustatyödirektiivin kansallisessa soveltamisessa pyritään säilyttämään mahdollisuus itsenäiseen yrittäjyyteen, ja sote-alalla halutaan keventää kirjaamisvelvoitteita ja laajentaa palvelusetelijärjestelmän käyttöä.
Ohjelman laati eduskuntaryhmän työryhmä, jonka vetäjänä toimi kansanedustaja Noora Fagerström. Hänen mukaansa kyse on paitsi taloudesta myös arvovalinnoista.
– Minulle yrittäjyys on kunnia-asia ja haluan kaikin keinoin edistää yrittäjien asemaa Suomessa, sillä kokemuksesta tiedän kuinka vaikeaa yrittäminen voi olla, Fagerström toteaa ohjelman saatesanoissa.