Ensi vuonna työeläkkeisiin tulee useita muutoksia, kun uudet ikäluokat saavuttavat eläkeiän, eläkkeen kertyminen yhdenmukaistuu ja eläkettä voi kartuttaa vuoden pidempään. Myös päivittyvät indeksit ja elinaikakerroin vaikuttavat eläkkeen määrään, muistuttaa Eläketurvakeskus (ETK) tiedotteessa.
Vuoden 2026 aikana kaikki vuonna 1961 syntyneet saavuttavat alimman vanhuuseläkeikänsä, joka on 64 vuotta ja 9 kuukautta. Esimerkiksi joulukuussa 1961 syntynyt voi jäädä vanhuuseläkkeelle aikaisintaan 1.10.2026. Alkuvuonna 1961 syntyneet ovat voineet jäädä vanhuuseläkkeelle jo vuoden 2025 lopussa.
ETK muistuttaa, että mitä pidempään työskentelee ja mitä myöhemmäksi siirtää eläkkeelle jäämistä, sitä suurempi on työeläke.
Vuodesta 2026 alkaen työnantajan ja yrittäjän velvollisuus järjestää työeläkevakuutus jatkuu aiempaa pidempään, sillä vakuuttamisvelvollisuuden yläikäraja nousee 68 vuodesta 69 vuoteen. Muutos koskee vuosina 1958–1961 syntyneitä. Ikärajan nousu mahdollistaa sen, että työntekijällä ja yrittäjällä on mahdollisuus kerryttää eläkettään entistä pidempään.
Vakuuttamisvelvollisuuden yläikäraja on myös ikä, jossa eläkkeen rinnalla työskentelystä kertynyttä eläkettä voi hakea.
Vuonna 1964 syntyneillä osittaisen vanhuuseläkkeen (OVE) alaikäraja nousee 62 vuoteen. Tämän ikäluokan henkilöillä avautuu mahdollisuus hakea osittaista vanhuuseläkettä vuoden 2026 aikana, kun alaikäraja täyttyy. Osittaista vanhuuseläkettä voi hakea myös myöhemmin, jopa alimman vanhuuseläkeiän jälkeen.
Tänä vuonna ja aiempina vuosina 53–62-vuotiailla on ollut muita ikäluokkia korkeampi työeläkemaksu ja eläkkeen karttumisprosentti.
Vuonna 2026 työntekijän TyEL-maksu on kaikille sama: 7,3 prosenttia palkasta. Yrittäjän YEL-maksu on myös kaikille sama: 24,4 prosenttia työtulosta. Aloittava yrittäjä saa alennuksen YEL-maksuunsa.
Vuodesta 2026 alkaen eläkettä kertyy 1,5 prosenttia vuosiansioista tai työtulosta, iästä riippumatta. Aiemmin 53–62-vuotiaiden eläkkeen karttumisprosentti on ollut 1,7 prosenttia.
Työeläkeindeksillä tarkistetaan vuosittain maksussa olevia eläkkeitä ostovoiman turvaamiseksi. Työeläkeindeksi korottaa työeläkkeitä vuodenvaihteessa noin 0,9 prosenttia.
Esimerkiksi työeläkkeensaajalle, joka saa tällä hetkellä 2000 euroa bruttoeläkettä kuukaudessa, työeläkeindeksin muutos tarkoittaa noin 18 euron korotusta kuukausittaiseen eläkkeeseen.
Palkkakerroin varmistaa, että työuran aikana kertynyt eläke säilyttää arvonsa suhteessa ansioiden kehitykseen. Se korottaa eläkkeelle siirtyvän henkilön työuran aikaiset palkat ja työtulot eläkkeen alkamisvuoden tasoon. Vuoteen 2025 verrattuna palkkakerroin nousee noin 2,3 prosenttia.
Elinaikakertoimen vaikutus eläkkeen määrään lasketaan eläkkeen alkaessa eli siinä vaiheessa, kun eläke myönnetään. Elinaikakerroin määritellään kullekin ikäluokalle 62 vuoden iässä.
Elinaikakerroin on vahvistettu vuonna 1964 syntyneille. Se pienentää vuonna 1964 syntyneiden vuonna 2026 tai sen jälkeen alkavia työeläkelain mukaisia vanhuuseläkkeitä 5,4 prosenttia.
Työeläkeotteelle lasketussa eläkkeen määrässä on otettu huomioon elinaikakertoimen vaikutus. Lykkäämällä eläkkeelle siirtymistä ja jatkamalla työskentelyä elinaikakertoimen vaikutusta eläkkeen määrään voi pienentää.
Vuonna 2023 voimaan tulleen YEL-uudistuksen myötä työeläkelaitos tarkistaa yrittäjien YEL-työtulon kolmen vuoden välein, jotta työtulo vastaa yrittäjän työpanosta.
Kahdella ensimmäisellä tarkistuskerralla työeläkelaitos voi nostaa työtuloa enintään 4000 euroa kerrallaan. Yrittäjäeläkkeen vakuutusmaksut määräytyvät YEL-työtulon perusteella. Tämä voi siis tarkoittaa korkeintaan noin 80 euron nousua kuukausimaksuun tarkistusta kohden.
Vuoden 2026 alusta tämä korotuksen yläraja koskee myös uusia yrittäjiä eli niitä, jotka ovat ottaneet YEL-vakuutuksen vuosina 2023–2025. Heillä korotuksen yläraja on voimassa ensimmäisellä tarkistuskerralla.