Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) valvontayksikön johtajan Matti Okon mukaan viime viikolla julkaistun laajaa julkista keskustelua herättäneen raportin suurin väärinkäsitys koskee Antti Rinteen (sd.) ja Sanna Marinin (sd.) hallitusten pysyvien harkinnanvaraisten menojen määrää.
– Suurin väärinkäsitys liittyy raportin lukuun pysyvien menojen määrästä tai oikeastaan BKT-suhteesta vuoden 2024 tasolla, joka oli tulkittu tässä vastaavan päätösperäisiä hallituksen toimia, jota se ei kuvaa. Se kuvaa nimellisenä (käyvin hinnoin) BKT-suhteutettujen budjettimenojen lisäystä vuoden 2024 tasolla, jolloin siinä on mukana muutakin kuin päätösperäiset tai harkinnanvaraiset toimet, Okko tarkentaa Verkkouutisille.
VTV:n raportissa tarkasteltiin Rinteen ja Marinin hallitusten (2019-23) valtion budjetin menolisäyksiä koronapandemian aikana.
– Täytyy myöntää, että avitimme myös raportin tiivistelmän tietyillä muotoiluilla, että tällaisen käsityksen saattoi saada, että tarkoitamme nimenomaisesti päätösperäisiä toimia. Ja sitähän sitten vertailtiin valtiovarainministeriön omiin lukuihin, joka oli selvästi alhaisempi, Okko jatkaa.
Valtiovarainministeriön (VM) budjettipäällikkö Mika Niemelä totesi raportin julkaisun jälkeen Helsingin Sanomille, että ministeriön näkemys Marinin hallituksen pysyvistä menoista on 3 miljardia euroa.
Mistä tämä tulkintaero VTV:n ja VM:n välillä johtuu?
– Pääosin siitä, että raportissa esiin nostettu menotason lisäysluku, eli vajaan neljän prosenttiyksikön korotus suhteessa BKT:hen verrattuna Marinin hallituksen hallitusohjelman mukaiseen menotasoon, olisi nimenomaisesti käsittänyt päätösperäiset lisäykset menoihin, mutta se sisälsi kaikki menojen lisäämiset, Okko tarkentaa.
Okko haluaa tuoda esiin raportissa (sivulla 22) olevan taulukon, jossa vertaillaan valtion budjetin menotasoa vuosina 2020-23 syksyn 2019 arvioon vuoden 2020 hinnoin.
– Sieltä löytyy luku, joka aika lähelle kuvaa sitä päätösperäisten menojen tasoa, joka kertoo, että hallituskauden lopussa vuonna 2023 päätösperusteiset menolisäykset kiinteähintaisena (eli reaalisena) ovat olleet noin 4 miljardia euroa korkeammat hallitusohjelman mukaiseen menotasoon (syksyn 2019 arvioon) nähden. Eli tämä nyt voisi olla tulkinta sille, miten paljon hallituksen päätösperäiset toimet lisäsivät sitä menotasoa, Okko kertoo.
VTV:n raportin pääviesti oli, että koronakriisin alun jälkeen olisi pitänyt palata tavanomaiseen talouspolitiikkaan ja menokehysten noudattamiseen.
– Oikeastaan olemme hieman samankaltaisissa poikkeuslausekkeen oloissa, eli nyt on olemassa turvallisuustilanteen mukainen poikkeuslauseke, joka koskee puolustusmenoja. Koronapandemia vaati menoja ja niitä lisättiin reippaasti, mutta paluu kehysraamiin jäi toteutumatta. Siinä olisi nopeammin pitänyt pyrkiä palaamaan siihen. Ja kun sitä ei tehty, niin se tavallaan loi tilaa sitten muidenkin menojen kasvulle.
– Haluamme tuoda valvojana esiin, että poikkeuslausekkeiden oloissa pelivara pitäisi käyttää siihen, mihin se on tarkoitettu, ettei pääsisi käymään niin, että finanssipolitiikka löystyisi muuten sen varjolla, Okko muistuttaa.
Osa poliitikoista suorastaan lyttäsi raportin. Yllättikö tämä kova ja kriittinen keskustelu raportista?
– Se on tietysti harmittavaa, koska raportti sinänsä on vankasti ja huolella tehty. Raportissa olevassa analyysein esitetyssä perusaineksessa ei ole korjattavaa. Siinä mielessä muotoiluissa olisi voinut olla tarkempi, mutta itse tämä sanoma ja analyysit ovat ensimmäisiä budjettidataan perustuvia, mitä on tehty. Toki tämä on virittänyt hyvää keskustelua julkisista menoista, menokurista ja velkaantumisesta, jota todellakin tarvitaan tässä kohtaa.
SDP:n varapuheenjohtaja Nasima Razmyar syytti VTV:tä politisoitumisesta. Mitä mieltä olet näistä rankoista syytöksistä?
– Huomasin tämän ulostulon, jossa oli yhdistetty julkaisun ajankohta ja epäilty se tarkoituksenmukaiseksi valtiovarainministeriön ulostuloihin nähden. Pääsin onneksi oikaisemaan, että siinä ei ole mitään perää. Julkaisupäivämäärä on ollut meillä julkaisukalenterissa pitkään, joten emme mitenkään voineet ennakoida sitä, miten valtiovarainministeriö tulee tämän liiallisten alijäämien menettelyn uhkan kanssa ulos. Se oli täysin perusteeton syytös viraston puolueettomuutta ja riippumattomuutta kohtaan, Okko vastaa.
Oliko valtiovarainministeriö tietoinen raportin sisällöstä etukäteen?
– Totta kai. Meillä kuuluu prosessiin, että tarkastuksen kohde saa lausua raporttiluonnoksesta. He ovat sen tehneetkin ja ovat tienneet raportin sisällön täysin ennen sen julkaisua.
Okko muistuttaa, että Suomen julkisen talouden rakenteellisella epätasapainolla on pitkä historia, eikä se ole yhden yksittäisen hallituksen vika.
– Tämä on ollut hyvin pitkä kehitys ja myös nämä EU:n alijäämämenettelyt ovat olleet uhkana jo pitkään.