Kansanedustaja, sotatieteiden tohtori Jarno Limnell (kok.) käsittelee Uuden Suomen blogitekstissään tekoälyä ja kyberturvallisuutta. Hän toteaa, että tekoäly mullistaa kyberturvallisuuden seuraavien viiden vuoden aikana tavalla, jota ei hänen mukaansa voi enää kutsua tulevaisuuden skenaarioksi.
– Tekoäly antaa rikollisille uudet aseet ja meille mahdollisuuden voittaa, hän sanoo.
– Muutos tapahtuu nyt. Tekoäly on kuin sähkö aikanaan: se virtaa kaikkialle, myös rikollisten työkalupakkiin. Samalla se on paras toivomme puolustaa Suomea, suomalaisia yrityksiä ja jokaista meistä verkossa, hän lisää.
Limnellin mukaan tavallinen ihminen kohtaa muutoksen ensimmäisenä huijauksissa.
– Ne eivät enää ole huonolla suomella kirjoitettuja Nigerialaiskirjeitä, vaan virheettömiä, henkilökohtaiselta tuntuvia viestejä. Tekoäly voi sekunneissa kirjoittaa pankkisi tai työnantajasi tyylillä viestin, jossa sinulta pyydetään tunnuksia tai maksua. Se voi luoda valeprofiileja, jotka keskustelevat kanssasi somekeskusteluissa, ja rakentaa tarinan, johon on helppo uskoa.
Seuraava askel ovat deepfake-huijaukset.
– Tekoäly osaa jo nyt jäljitellä ihmisen ääntä muutaman sekunnin ääninäytteestä. Kuvittele tilanne, jossa saat puhelun, jossa oma lapsesi tai läheisesi kuulostaa hätääntyneeltä ja pyytää siirtämään rahaa heti.
Hänen mukaansa tekoälyllä voidaan tehdä myös videoita, joissa poliitikko, virkamies tai yritysjohtaja ”sanoo” asioita, joita hän ei ole koskaan sanonut.
– Tämä on paitsi yksilöön kohdistuva riski myös yhteiskunnallisen luottamuksen kysymys: mihin enää uskomme, jos silmät ja korvat voidaan huijata.
Kansanedustaja uskoo, että taustalla kehittyy vielä syvempi muutos. Tähän asti kyberhyökkäykset ovat vaatineet merkittävää teknistä osaamista, mutta hänen mukaansa tekoäly muuttaa tämän.
– Rikollinen voi ostaa pimeästä verkosta palvelun, jossa tekoäly etsii haavoittuvia järjestelmiä, muokkaa haittaohjelmaa tunnistamattomaksi ja rakentaa valmiin huijauskampanjan. Kyberrikollisuudesta tulee nykyistäkin enemmän teollisuutta ja palvelua, ‘kyberrikollisuus palveluna’, jossa aloittelijakin voi ostaa tekoälykoneen tekemään likaisen työn.
Limnell korostaa, että tekoäly on myös puolustajan tehokkain uusi työkalu.
– Se jaksaa valvoa verkkoja, lokitietoja ja järjestelmiä ympäri vuorokauden, tunnistaa poikkeamia ja reagoi sekunneissa. Siinä missä ihminen väsyy ja hukkuu hälytysvuoreen, tekoäly voi oppia erottamaan oikeat uhkat turhasta kohinasta.
Hän kokee, että organisaatioiden kannalta seuraavat vuodet ratkaisevat, kumpaa puolta tekoäly enemmän auttaa.
– Yritykset ja julkinen sektori, jotka jäävät kiinni eilisen suojausajatteluun, ovat helppoja maaleja. Niille, jotka rakentavat ajattelua, jossa ketään ei luoteta automaattisesti ja ottavat tekoälyyn pohjautuvat valvonta- ja reagointijärjestelmät käyttöön, tekoäly on turvakerros, ei uhka.
Limnell huomauttaa, että Suomen kaltaiselle digitaaliselle ja avoimelle maalle muutos on erityisen tärkeä.
– Meidän arkemme, taloutemme ja kriittinen infrastruktuurimme nojaavat verkkoon enemmän kuin useimmissa maissa. Siksi emme voi suhtautua tekoälyyn vain uutena teknologiana, vaan osana maanpuolustusta ja kokonaisturvallisuutta, hän sanoo.
– Tarvitsemme päätöksiä, joissa tekoälyn hyödyntäminen kyberturvassa nostetaan strategiseksi painopisteeksi. Samaan aikaan kun varaudumme siihen, että myös vihamieliset valtiot ja järjestäytynyt rikollisuus käyttävät tekoälyä meitä vastaan, Limnell lisää.
Lopuksi hän muistuttaa, ettei tekoäly ole hyvän tai pahan puolella.
– Se on voima, joka suurentaa sitä, mitä ihminen haluaa tehdä – myös kybermaailmassa. Seuraavien viiden vuoden kysymys on, annammeko edun rikollisille vai hyödynnämmekö samaa teknologiaa niin määrätietoisesti, että Suomi pysyy turvallisena myös tekoälyn aikakaudella. Tämä ei ole vain tekninen kysymys, vaan arvovalinta.