Suomen on lisättävä julkisen talouden sopeutustoimia, jotta julkinen velka saadaan laskusuuntaan, linjaa kansainvälinen valuuttarahasto IMF, joka julkisti maanantaina lausuntonsa Suomen taloudesta.
IMF suosittelee Suomelle politiikkatoimia, jotka sopeuttaisivat julkista taloutta, lisäisivät osallistumista työvoimaan ja edistäisivät tuottavuuskehitystä.
IMF:n mukaan viranomaisten olisi pyrittävä vakauttamaan julkista taloutta 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen, eli noin 1,5 miljardia euroa, vuosittain, kunnes julkisen talouden rahoitusasema tasapainottuu ja julkinen velka alkaa supistua.
Julkisen talouden alijäämä kasvoi 4,5 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2024. Julkisen talouden sopeutustoimista huolimatta alijäämä pysyy todennäköisesti jokseenkin muuttumattomana kuluvana vuonna, mikä johtuu julkisten tulojen heikosta kasvusta, puolustusmenojen lisäyksestä sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen aiheuttamista menopaineista.
Joitakin sopeutustoimia on odotettavissa myös ensi vuonna, mikä on IMF:n mukaan tervetullutta. Julkisen talouden alijäämä pysyy kuitenkin suurena keskipitkällä aikavälillä, ja Suomen julkinen velka suhteessa BKT:hen lähenee 95:tä prosenttia vuosikymmenen loppuun mennessä.
IMF:n mukaan Suomen uusi kansallinen finanssipoliittinen sääntökehikko kuvastaa vahvaa parlamentaarista sitoutumista julkisen talouden vakauttamiseen. Uudet säännöt osaltaan ankkuroivat finanssipolitiikkaa, lisäävät julkisen talouden liikkumavaraa ja vähentävät markkinoiden luottamukseen kohdistuvia riskejä.
Suomen talouden toipuminen taantumasta on ollut hidasta, mutta kasvun odotetaan nopeutuvan ensi vuonna, arvioi kansainvälinen valuuttarahasto IMF maanantaina julkaisemassaan lausunnossa Suomen taloudesta.
Taloudellisen toimeliaisuuden arvioidaan pysyvän vaimeana vielä kuluvana vuonna ja bruttokansantuotteen vuotuisen kasvun arvioidaan olevan 0,25 prosenttia. Vuosina 2026 ja 2027 BKT:n arvioidaan kasvavan vuosittain 1,5 prosenttia, kun kotimainen yksityinen kysyntä elpyy vähitellen. Inflaation arvioidaan pysyvän 2 prosentissa keskipitkällä aikavälillä.
IMF arvioi, että viimeaikaiset työmarkkinauudistukset ovat luoneet perustan talouskasvun vahvistumiselle, mutta työvoiman tarjonnan lisääminen edellyttää lisätoimia. Työmarkkinauudistukset ja maahanmuuton lisääntyminen ovat tukeneet työvoiman tarjonnan paljon kaivattua kasvua. Työttömyysetuusjärjestelmän virtaviivaistaminen ja työmarkkinoiden sääntelyn keventäminen puolestaan vahvistavat työnteon kannustimia. Lisäksi viranomaisten on kiinnitettävä huomiota korkea-asteen koulutuksen suorittaneiden osuuteen, joka on pitkään ollut pienempi kuin verrokkimaissa.
Yritysten kasvun esteiden vähentäminen vahvistaa tuottavuuden kasvua. Suomessa edellytykset innovatiivisten startup-yritysten luomiselle ovat vahvat. Nämä yritykset kohtaavat kuitenkin usein liiketoiminnan kasvattamisen esteitä, mikä rajoittaa tuottavuuden kasvua taloudessa. EU:n sisäisen kaupan esteiden vähentäminen voisi tuoda yrityksille merkittäviä taloudellisia hyötyjä. Suomen tulisi edelleen edistää Euroopan yhdentymistä muun muassa kompromissein haastavissa kysymyksissä, jotka koskevat esimerkiksi energiaa – laajemman ja kunnianhimoisemman edistyksen saavuttamiseksi.
IMF pitää Suomen pankkijärjestelmä edelleen kriisinkestävänä ja järjestelmäriskejä hallittuina. Pankkijärjestelmässä on kuitenkin edelleen haavoittuvuuksia, joita aiheuttavat muun muassa kiinteistömarkkinoiden ja rakennussektorin heikkous, kotitalouksien suuri velkaantuneisuus sekä pankkien merkittävät rajat ylittävät kytkökset.