Petteri Orpon (kok.) hallitus on avaamassa jopa miljardien eurojen kokoista markkinaa vapaalle kilpailulle. Hankintalain uudistuksessa julkisen sektorin, kuten kuntien ja hyvinvointialueiden, omistamien yhtiöiden toiminnan laajuutta rajataan. Uudistukseen suhtautudutaan varsin myönteisesti Suomen Yrittäjissä, Kauppalehti kertoo.
Uudessa hankintalaissa niin sanottujen sidosyksikköjen eli inhouse-yhtiöiden kriteereitä kiristetään omistusosuuksien nostovaateella ja ulosmyynnin rajaamisella. Ongelmana on ollut esimerkiksi, että kunta on voinut välttyä jätehuollon kilpailuttamiselta omistamalla hyvin marginaalisen osan tätä palvelua tuottavasta sidosyksiköstä.
Jatkossa kunnan tulee omistaa vähintään kymmenen prosenttia yhtiöstä, jotta sidosyksikköstatus täyttyy.
Suomen Yrittäjien mukaan nykytila on ollut omiaan ehkäisemään julkisten hankintojen kilpailuttamista ja vienyt siten potentiaalista markkinaa yrityksiltä. Samoin on mahdollista, että järjestelmä on ylläpitänyt tehottomuutta, jolloin veroeuroja on mennyt hukkaan.
– Tuore selvitys osoittaa, että kilpailutetun hankinnan hyödyt olisivat moninkertaiset suhteessa kustannuksiin. Täytyy ymmärtää, että hankinnasta tulee kertakustannuksia, mutta hyödyt ulottuvat kauas, Suomen Yrittäjien johtaja Harri Jaskari avaa KL:lle.
Jaskari viittaa tutkimuksella Suomen Yrittäjien ja Elinkeinoelämän keskusliiton tilaamaan selvitykseen siitä, millaisia säästöjä ja kustannuksia uusia hankintalaki tuo sidosyksikön omistusrajan muutoksen myötä.
Konsultti Jussi Pyykkösen tekemän selvityksen mukaan sidosyksikköhankintojen arvo on viidestä kymmeneen miljardia euroa. Yli kymmenen omistajan sidosyksiköitä on noin 50 ja niissä liikevaihtoa hieman alle kaksi miljardia, jota vastaavan summan voi siis ennakoida uuden lain myötä astuvan kilpailun piiriin.
Kilpailu- ja kuluttajaviraston tilastojen mukaan suurin sidosyksikkökentän toimiala on ICT ja tietohallinto. Tämän jälkeen ruokahuolto ja yleis- ja taloushallinto ovat suurimpia. Jätehuolto ja kierrätys on neljänneksi suurin toimiala.
Pyykkönen on selvityksessään verrannut viittä vaihtoehtoista tapaa ICT-palveluissa kilpailuttamiseksi. Hän päätyy ehdottamaan vaihtoehtoa, jossa kunnat muodostavat hankintarenkaita ja yhdessä kilpailuttavat hankintansa. Mallissa hankinta toisi kahtena ensimmäisenä vuotena korkeintaan viiden prosentin kulunousun, mutta tämän jälkeen vuotuinen säästö on noin viisi prosenttia.
– Muutoskustannus tulee kerran ja kilpailun hyödyt tulee pysyvästi. Jos sinä saat kymmenen prosenttia halvemmalla jotakin, niin se on myös sitä ensi vuonna, Pyykkönen tiivistää.