Pekka Toveri: Nähdäänkö taas mielenosoituksia lännen ”pahoja” aseita vastaan?

Ohjuksilla uhkaileva Kreml yrittää jakaa länttä ja luoda epävarmuutta.
Natoa vastustavia mielenosoittajia Helsingissä. LEHTIKUVA / RONI REKOMAA
Natoa vastustavia mielenosoittajia Helsingissä. LEHTIKUVA / RONI REKOMAA

Venäjän diktaattori Vladimir Putin ilmoitti viime viikolla, että Venäjä on testannut uusinta keskimatkan Orešnik-ohjusta Ukrainassa.

Uusi ohjusjärjestelmä kattaa koko Euroopan. Putin vieritti tv-puheessaan syytä Yhdysvalloille, joka irtautui vuonna 2019 keskimatkan ohjukset kieltävästä sopimuksesta.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Putin yrittää palata vanhaan 1980-luvun strategiaan. Jos länsi vastaa uhkaan, nähdäänköhän taas mielenosoituksia lännen ”pahoja” aseita vastaan?, kysyy kokoomuksen europarlamentaarikko, evp-kenraalimajuri Pekka Toveri viestipalvelu X:ssä.

Hän on jakanut puolustusvoimien entisen tiedustelupäällikön, kenraalimajuri (evp.) Harri Ohra-ahon ja Maanpuolustuskorkeakoulun dosentti Stefan Forssin yhteisen kirjoituksen aiheesta.

– Venäjän johto yrittää kääntää kelloa taaksepäin 1970- ja 1980-luvuille aikaan ennen Neuvostoliiton hajoamista, he kirjoittavat.

Yhdysvallat ja Neuvostoliitto solmivat keskimatkan ohjukset kieltävän INF-sopimuksen 8. joulukuuta 1987. Allekirjoittajina olivat Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan ja Neuvostoliiton johtaja Mihail Gorbatšov.

Sopimuksen edeltävinä aikoina Euroopassa oli nähty laajoja mielenosoituksia sitä vastaan, että USA:n keskimatkan ohjuksia sijoitetaan Eurooppaan. Amerikkalaisia aseita vastustivat varsinkin erilaiset ”rauhanliikkeet”.

Poimintoja videosisällöistämme

Nyt Putinin arvioidaan haluavan luoda uudelleen samanlaista liikehdintää ja mielialoja länteen.

– Gorbatšovin aikoinaan tekemät myönnytykset, joita Venäjällä pidettiin melkein maanpetoksena, on nyt pyyhitty pois. Putin osoittaa sormella Eurooppaan – mutta myös Yhdysvaltoihin ja erityisesti Donald Trumpin kaltaisiin ​​poliitikkoihin, jotka teoriassa voisivat kääntää selkänsä eurooppalaisille liittolaisilleen, Ohra-aho ja Forss kirjoittavat.

Heidän mukaansa Venäjän sotilaallisella ajattelulla on vanha perusta. Jo 1970-luvulla Neuvostoliiton sotilasjohdossa ymmärrettiin, että vanha doktriini massiivisista ydiniskuiskuista esimerkiksi puolustusliitto Naton lentotukikohtiin ei toimisi. Siinä tilanteessa itse aiheutettu voimakas radioaktiivinen säteily hidastaisi omien joukkojen etenemistä ja altistaisi ne.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Ratkaisu löytyi Eurooppaan suunnatusta ohjusuhkasta. Tavoitteena oli pitää Yhdysvallat poissa konfliktista ja rajoittaa sota tavanomaiselle tasolle Euroopassa, Ohra-aho ja Forss kertovat.

– Putin pelaa nyt samaa peliä, mutta eri aikaan. Nykypäivän ohjukset ovat teknisesti edistyneempiä ja strategisesti monipuolisempia kuin 1980-luvun aseet. Silti poliittinen perusmotiivi pysyy samana: lännen jakaminen ja epävarmuuden luominen liittolaisten keskuudessa, he jatkavat.

Mainos - muuta luettavaa
Mainos