Vaikka Ruotsi on kansainvälisessä vertailussa maailman vauraimpia valtioita, kulkee maan kehitys nyt väärään suuntaan, kirjoittaa markkinaliberaalin Timbro-ajatushautomon projektinjohtaja Rutger Brattström viestipalvelu X:ssä. Brattström havainnollistaa näkemystään suomalaisittain yllättävällä tilastotiedolla: mikäli Ruotsi olisi Yhdysvaltojen osavaltio, olisi sen bruttokansantuote asukasta kohden laskettuna kaikista osavaltioista toiseksi alhaisin.
Ruotsi olisi siis Brattströmin mukaan Yhdysvaltojen toiseksi köyhin osavaltio, jättäen taakseen ainoastaan syvään etelään kuuluvan Mississippin. Brattström myöntää kuitenkin vertailun olevan haastavaa, sillä esimerkiksi Kansainvälisestä valuuttarahastosta ja Yhdysvalloista saadussa BKT-datassa ei ole otettu huomioon maiden välisiä hintaeroja. Lisäksi myös kruunun tämänhetkinen heikko kurssi suhteessa dollariin vaikuttaa Ruotsin sijoitukseen.
Ruotsi on kuitenkin suhteellisesti köyhtynyt viime vuosina, Brattström kirjoittaa. 1970-luvulla Ruotsi oli Euroopan rikkaimpia maita, ja yhdysvaltalaiset tienaavat keskimäärin lähes kaksi kertaa enemmän nettona kuin ruotsalaiset.
– Pohjois- ja Länsi-Euroopassa vain ranskalaisilla ja itävaltalaisilla on matalammat nettotulot kuin meillä, mutta heilläkin jää enemmän rahaa käteen normaalien elinkustannusten jälkeen. Tienaamme vähiten tässä maailmankolkassamme!
– Useimmat tietävät että norjalaiset ovat meitä rikkaampia. Mutta kyse ei ole mistään pienestä erosta – meidän BKT asukasta kohden on noin puolet Norjan vastaavasta. Ruotsi on Norjaan verrattuna yhtä köyhä kuin Slovenia ja Viro ovat verrattuna Ruotsiin. Tanskalaiset ovat 20 prosenttia meitä rikkaampia, Brattström kirjoittaa.
Brattström huomauttaa Yhdysvaltojen repineen vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen selvästi eroa Euroopan talouteen, mutta Ruotsissa kehitys on ollut useimpia Euroopan maita jyrkempi.
– Meillä on korkea verotus, haitallinen vuokrasääntely, ikuisuuksia vievät lupaprosessit ja kaavoitusmonopoli jotka seisovat investointien tiellä, jäykät työmarkkinat, raunioina oleva energiapolitiikkaa ja liian alhaiset työnteon kannustimet, Brettström luettelee.
Ruotsalaisten omakuva ei enää vastaa todellisuutta, Brattström sanoo.
Om Sverige hade varit en delstat i USA, på vilken plats i BNP per capita (1-51) tror du att vi hade hamnat?
Svaret är 49e plats.
Under West Virginia och över Mississippi, den fattigaste delstaten av de alla. 2022 till 2023 tappade Sverige ytterligare 2 platser. Vad händer?🧵
— Rutger Brattström (@RBrattstrom) June 12, 2024