Vihreiden kansanedustaja Saara Hyrkkö pitää hallituksen aikomusta löysentää alkoholipolitiikkaa taloudellisesti vastuuttomana ja kansanterveyden näkökulmasta piittaamattomana.
Eduskunta käsittelee torstaina lakimuutosta, joka tuo 8-prosenttiset ja käymisteitse valmistetut alkoholijuomat ruokakauppoihin. Lisäksi hallitusohjelmaan on kirjattu selvitys 15 -prosenttisten alkoholijuomien vapauttamisesta.
Hyrkön mukaan vastuullinen alkoholipolitiikka on tasapainoilua alkoholin haittojen ja yksilön vapauden välillä.
– Olennaisimpia näkökulmia yleisesti ja erityisesti juuri tässä ajan hetkessä ovat kansanterveys ja kansantalous. Ei ole mitään epäilystä siitä, että alkoholin saatavuuden vapauttaminen lisää alkoholin kulutusta, alkoholin aiheuttamia haittoja ja yhteiskunnan maksettavaksi koituvia kustannuksia. Jos on aidosti huolissaan valtion taloudesta, ei edistä tällaista kehitystä. Meillä on jo nyt käsissämme alati kasvavat sosiaali- ja terveysmenot, joiden hillitsemiseksi tulisi tehdä kaikki voitava, sanoo Hyrkkö tiedotteessaan.
Vihreiden kansanedustaja sanoo, että löysempää alkoholipolitiikkaa perustellaan usein kolmella eri argumentilla: eurooppalaisella juomakulttuurilla, elinkeinopolitiikalla ja sillä, että haittoihin liittyvät uhat eivät viimeksikään toteutuneet täysimittaisesti.
– Yksikään näistä perusteluista ei todellisuudessa kestä merivettä, sanoo Hyrkkö ja pureskelee kunkin kolmesta argumentista läpi:
– Niissä maissa, joissa alkoholin saatavuus on suurempaa, myös sen kulutus on suurempaa ja siten myös alkoholin aiheuttamat haitat kansanterveydelle ovat suurempia. Maksa ei tee eroa sille, tuleeko alkoholi viiniä tissuttelemalla vai viinaa kittaamalla, sanoo Hyrkkö.
– Elinkeinopolitiikan saralla kaksi päivittäistavarakaupan suurta ketjua saisivat mittavat hyödyt, mutta esimerkiksi pienten tuottajien mahdollisuudet saada tuotteitaan valtakunnalliseen jakeluun – tai jakeluun ylipäätään – voisi jopa vaikeutua. Päivittäistavarakauppa on Suomessa poikkeuksellisen keskittynyttä jo nyt. Tätä kehitystä ei ole tarpeen entisestään vahvistaa, toteaa Hyrkkö.
– Edellisellä kerralla suurimmat uhkaskenaariot eivät toteutuneet siitä yksinkertaisesta syystä, että päivittäistavarakaupan itsensä ennakoima hintojen tuntuva lasku jäi toteutumatta. Se ei tarkoita, etteikö mitään kielteisiä vaikutuksia olisi ollut. Kulutuksen pitkään jatkunut lasku pysähtyi ja alkoholikuolemiin liittyvät arviot ylittyivät siitä huolimatta, että hinnat eivät laskeneet, sanoo Hyrkkö.
Hyrkkö toivoo, että eduskunnasta löytyy enemmistö puolustamaan nykyistä toimivaa järjestelmää.
– Viime kädessä kysymys on siitä, ratkaiseeko löysempi alkoholipolitiikka varsinaisesti mitään ongelmaa vai aiheuttaako se päinvastoin niitä lisää. Onko päivittäistavarakaupan katteiden kasvattaminen ja duopolin vahvistaminen entisestään missään määrin järkevä syy lisätä ihmisten kuolemia, poliisin työtaakkaa ja sosiaali- ja terveysmenoja sekä kasvattaa valtiontalouden alijäämää? Minusta on varsin selvää, ettei meillä ole yhteiskuntana varaa näihin muutoksiin, summaa Hyrkkö.