– Keskustelu vaikuttaa sodan tilannekuvaan, ja sen perusteella poliitikot tekevät päätöksiä, toteaa sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö mielipidekirjoituksessaan Ylellä.
Hän huomauttaa, että sota typistyy mediassa politiikan kustannuksella vain sotatoimiin, yleensä käynnissä oleviin taisteluihin.
– Tutkijan silmin keskustelua on haitannut ennen kaikkea se, että siltä on puuttunut kunnollinen foorumi: valtaosa suomalaisesta Ukrainan sotaan liittyvästä keskustelusta on käyty mediassa, Käihkö kirjoittaa.
– Siinä on ongelmansa, sillä etenkin klikkiotsikoilla elävän uutismedian luonteeseen kuuluu keskittyminen yksittäisiin tapahtumiin. Sota typistyy mediassa usein politiikan kustannuksella vain sotatoimiin, yleensä käynnissä oleviin taisteluihin, hän jatkaa.
Käihkön mielestä taistelukeskeisyys on hämärtänyt sodan laajempaa kuvaa ja haitannut ymmärrystä sodasta poliittisena ja yhteiskunnallisena ilmiönä – varsinkin, kun nykytilanteessa sodan pitkittyminen tekee ei-sotilaallisista seikoista yhä tärkeämpiä.
– Monin tavoin yhteiskuntiin vaikuttavan sodan analyysi on väistämättä poikkitieteellistä. Sodan laaja-alainen ymmärtäminen vaatii eri alojen tutkijoiden välistä yhteistyötä. Se on ollut vähäistä. Voi sanoa, että julkisen keskustelun kokonaisuus on ollut osiensa summaa vähäisempi.
Hän huomauttaa, että analyyttisemmalta keskustelulta on tuntunut puuttuvan myös tilaus.
– Näin siitä huolimatta, että kaikki yritykset selittää ja ennustaa Ukrainan sodan kehitystä perustuvat ainakin löyhästi johonkin teoriaan – siis jonkinlaiseen ajatukseen syy- seuraussuhteista. Suomalaisessa tutkimuksessa ei juuri näy ajatus siitä, että Ukrainan sota on meille eksistentiaalinen kohtalonkysymys.
Käihkö huomioi, että vaikka Venäjän laajamittaisesta hyökkäyksestä tulee pian kaksi vuotta, ei sodasta juuri löydy suomalaista vertaisarvioitua tutkimusta.
– Karua kieltä vähäisestä panostuksesta Ukrainan sodan analyysiin ja sotatieteisiin kertoo sekin, että useat Ukrainan sotaa julkisesti kommentoineet toimivat freelance-pohjalta. Toivottamalta tuntuvassa tilanteessa haetaan ja valetaan toivoa kriittisen tulkinnan kustannuksella.
Käihkön mielestä on kuitenkin ymmärrettävää, että toivottamalta tuntuvassa tilanteessa haetaan ja valetaan toivoa todisteiden kriittisen tulkinnan kustannuksella.
– Tästä johtuen Ukrainan sodan analyysi on usein tuntunut nurinkuriselta: on hehkutettu Ukrainan toivottua voittoa, mutta ei perattu nykytilannetta, jossa sodan nopea voittaminen ei tunnu kummallekaan osapuolelle todennäköiseltä.
– Ensimmäinen askel paremman keskustelun suuntaan olisi hyväksyä se tosiasia, että sodankin ymmärrystä tukee tutkittu tieto, eivät suuret tunteet, Käihkö toteaa.