Lännen sympatiat ovat olleet vahvasti Ukrainan puolella. Yhdysvallat ja EU ovat asettaneet Venäjälle joukon pakotteita, joista viimeinen pakotepaketti valmistui juuri tällä viikolla.
Venäjää on kuitenkin vaikea pysäyttää ja sen bruttokansantuote on sodan aikana jopa noussut. Talouspakotteiden voimin Venäjää ei taideta pysäyttää. Tähän johtopäätökseen on päätynyt Suomen Pankin vanhempi neuvonantaja Laura Solanko.
– Pakotteet ovat yksi tärkeä työkalu, jolla Venäjää painostetaan. Pakotteet vaikeuttavat Venäjän toimintaa, mutta valitettavasti ne eivät yksinään sotaa lopeta edes pitkän ajan kuluessa. Sillä niin kauan kuin Venäjä on sotatalousmoodissa, jossa sodan tarpeet ovat ensisijaisia, on kovin vaikea vaikuttaa Venäjään muualla kuin sotarintamalla, Solanko sanoo Verkkouutisille.
Pakotteet eivät ole kuitenkaan tehottomia.
– Ne toimivat ja näkyvät siellä, mihin ne ovat suunnattu. Pakotteet ovat toimineet suurin piirtein siten kuin on ajateltu. Suurin haaste on mielestäni se, että pakotteita on asettanut sinänsä voimakas, mutta maantieteellisesti rajattu joukko maita, Solanko sanoo.
–Länsi ehkä odotti, että suurempi joukko maita olisi asettunut pakoterintamaan. Mutta maailmassa on edelleen suuri joukko maita, jotka eivät ole liittyneet osaksi pakotteisiin. Kun otamme sen asian huomioon, että pakotteita asettaneita maita on lukumääräisesti vähän, niin siinä suhteessa pakotteiden vaikutukset ovat jopa hämmästyttävän suuret.
Pakotteet iskivät sotateollisuuteen
Pakotteilla on kaksi merkittävää seurausta.
– Venäläistä raakaöljyä kaupataan maailmanmarkkinoilla merkittävällä alennuksella edelleen. Se on pakotteiden seurausta. Toinen merkittävä asia on se, että sotateollisuuden tarvitsemien komponenttien määrä on supistunut merkittävästi, Laura Solanko sanoo.
Öljy- ja sotateollisuuden komponentit ovat osa kolmea blokkia, jotka Solanko nostaa erikseen esiin. Ne ovat iskeneet Venäjän talouteen tehokkaimmin ja vaikeuttaneet sen sodankäyntiä. Pakotteet, jotka on suunnattu öljyyn, korkean teknologian laitteisiin ja komponentteihin ja pankkisektoriin ovat olleet tehokkaimpia.
– Pankkisektoriin liittyvät pakotteet toimivat hurjan tehokkaasti, että jos liikepankki on Yhdysvaltain tai EU:n kiertolistalla, niin ne eivät sen jälkeen välitä dollari- tai euro-maksuja yhtään minnekään. Ne tekevät Venäjän kaiken ulkomaankaupan vaikeammaksi ja kalliimmaksi, Solanko sanoo.
– Öljynviennin pakotteiden tarkoituksena ei ole lopettaa vientiä kokonaan. Niiden tarkoituksena on se, että Venäjä saa vähemmän rahaa öljynviennistä. Systeemi on hyvin kaukana ideaalista, mutta se on saavuttanut tavoitteensa puutteistaan huolimatta. Venäläisellä raakaöljyllä käydään edelleen kauppaa, mutta muihin viitelaatuihin nähden huomattavasti alhaisemmalla hinnalla kuin ennen sotaa, hän jatkaa.
Kolmas ja asiantuntijan mielestä tärkein osa pakotteista iskee korkean teknologian laitteiden ja komponenttien vientiin Venäjälle. Isku osuu suoraan Venäjän sotateollisuuteen ja vaikeuttaa Venäjän toimintaa rintamalla.
– Kriittisten sotateollisuuden komponenttien viennin määrä on arvomääräisesti tippunut 40 prosenttia sotaa edeltäneestä tasosta. Tämä määrä sisältää Turkin, Kiinan ja Kazakstanin ja monen muun maan viennin Venäjälle. Vaikka pakotteita kierretään, niin tuotteissa, joihin on erityisesti kiinnitetty huomiota vaikutukset myös näkyvät.
Solanko huomauttaa, että toiveena olisi vienti supistuisi sata prosenttia, mutta hän pitää viennin supistumista tässäkin mitassa merkittävänä, kun niin moni maa ei ole sitoutunut pakotteisiin.
Uusi paketti korjaa valuvikoja
Tällä viikolla astui voimaan EU:n 12. pakotepaketti. Laura Solanko pitää pakotepakettia hyvänä ja hänen mukaansa sillä pyritään iskemään niihin heikkouksiin, joita pakotteissa on. Pakotteet on kohdistettu pääosin juuri Venäjän sotateollisuuteen.
– Se ei ole nostanut isoja otsikoita, koska siinä ei ole mitään kauhean uutta, isoa ja seksikästä. Sen sijaan siinä on paljon sellaisia toimia, jotka tehostavat nykyisten pakotteiden toimeenpanoa, Solanko sanoo.
– Mielestäni on tärkeää, että pakotepaketissa kielletään entistä laajemmin pakotteiden alaisten tavaroiden kauttakulkukuljetukset Venäjälle. Se on yksi asia, jota Suomi on yrittänyt ajaa vahvasti. Se vaikeuttaa pakotteiden alaisten tarvikkeiden kuljetusta Venäjän kautta esimerkiksi Keski-Aasiaan.
Lisäksi Solangon mukaan tervetullutta, on se, että pakotepaketissa pyritään luomaan mekanismi, kuinka öljyn hintakattoa valvotaan entistä paremmin.
– Pakotepaketissa on paljon sellaisia tekniseltä kuulostavia, mutta tärkeitä toimia, joilla pakotteiden vaikutteita pyritään tehostamaan.
Pakotteet ovat osin pystyneet vaikeuttamaan Venäjän taloutta. Solangon mukaan euro-alueen yritykset eivät ole kuitenkaan suuresti kärsineet pakotteiden vaikutuksista, vaikka vaikutukset ovatkin olleet suhteellisen merkittäviä Venäjän talouteen.
Viimeisin pakotepaketti pyrki selkeyttämään pakotteiden ohjeistusta yrityksille. Se onkin selkeästi sellainen kohta, johon Solangon mukaan on kiinnitettävä myös jatkossa huomiota.
– Pakotteiden pitää olla sellaisia, että ne ovat EU-alueen yrityksille mahdollisimman helppoja noudattaa.