Valtiovarainministeriö ja Suomen Pankki ovat tänään julkaisseet talousennusteensa. Valoa on taantumatunnelin päässä näkyvissä vasta 2025.
Sekä Suomen Pankki että VM ennustavat talouden supistuvan tänä vuonna -0,5 prosenttia. Talouden virkistyminen nähdään hieman eri tavoin. Ministeriö arvioi bruttokansantuotteen nousevan ensi vuonna 0,7 prosenttia, Suomen Pankki ennakoi ensi vuoden olevan vielä lievästi miinuksella.
Akavan pääekonomisti Pasi Sorjonen kommentoi X-viestialustalla, että ero kasvuennusteissa 2024 selittynee aika paljon sillä, mihin kohtaan vuotta käänne ajoittuu ja miten jyrkkä se on.
– Mutta jos alkuvuosi korjautuu alaspäin, ensi vuoden plussa alkaa näyttää haastavalta ja ainakin vaatii kunnon pyrähdyksen, Sorjonen arvelee X-viestialustalla.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju toteaa Verkkouutisille, että ennusteet eivät yllätä.
– Molemmat ovat odotusten mukaisia, taantumassa ollaan, kuten kaikki tiedämme, ja työttömyys kasvaa.
Kangasharjun mukaan yksityisen kulutuksen vedolla käännytään kohti parempaa, kun markkinakorot ovat kääntyneet laskuun ja Euroopan keskuspankki ensi vuonna todennäköisesti laskee ohjauskorkoa.
– Mutta onhan tämä sillä tavalla surkeaa, että 2008 tasolta ei olla päästy kunnolla yli ollenkaan ja nyt ollaan taas miinuksella. Mikä taas tarkoittaa sitä, että elintaso vuonna 2024 on samalla tasolla kuin 16 vuotta sitten vuonna 2008, eli surkeus jatkuu.
Verkkouutiset kertoi aiemmin Etlan tutkimuksesta, jonka mukaan finanssikriisi romautti vuonna 2008 Suomen ja Ruotsin kokonaisviennin. Ruotsi onnistui palauttamaan viennin kasvu-uralle, Suomi ei.
Lisäsopeutuksia luvassa
Parempaa on näkyvissä vuoden sisällä, mutta Kangasharjun mukaan tarkka ajankohta on luonnollisesti vain arvailua.
– Näkymä on positiivisempi alenevan korkotason ansiosta, mikä on isoin ajuri. Mutta toki riippuu siitäkin, mitä muuta tapahtuu esimerkiksi geopolitiikassa ja sodassa.
Kangasharju jatkaa, että korkotason laskiessa myös Suomeen suunniteltujen lukuisten vihreiden investointien potentiaali kasvaa ja niitä voi lähteä liikkeelle.
Talouden lisäsopeutukset ensi vuonna ovat välttämättömiä ja politiikassa on painetta kääntää katsetta myös verotukseen.
– Tähän pätee vanha taloustieto, eli mitä enemmän sopeutusta tehdään menoja leikkaamalla, sitä pysyvämpi siitä tulee. Jos sopeutus tehdään aina veroja korottamalla, taustalla vaikuttava dynamiikka nostaa menoja entisestään, Kangasharju sanoo.
Elvyttävää politiikkaa tehdään ensi vuonna muun muassa palkansaajien verotusta keventämällä sekä työttömyysvakuutusmaksuja alentamalla.
Suomi sai suolaa avoimeen taloushaavaansa myös brittilehti The Economistin eilisestä vertailusta, jossa tuloksena oli jumbosija 35 maan joukosta.
– Tämäkään ei ole yllättävää, vaan kertoo tästä 15 vuoden surkeudesta, joka jatkuu. Toki pörssi on huonossa jamassa, ja osa on sitä mieltä, että se johtuu toimialarakenteestamme, mutta varmaankin se johtuu myös Suomen talouden ongelmista, Kangasharju kommentoi.
– Lieventäviäkin asianhaaroja on. Koska Suomessa on vaihtuvakorkoiset korot, inflaatio tulee alas ja kysyntä lähtee kasvuun nopeammin kuin muissa maissa.
Mitä sitten pitäisi tehdä, että Suomi pääsisi muiden kärkimaiden tuntumaan tai edes lähemmäs?
– Jokin defibrillaattori eli sydämen käynnistäjä Suomelle tarvittaisiin. Sellaisessa koomassa ollaan ja aivokuolleena täällä. Jonkinlaiset ”herätysjuhlat”, että tulisi fiilis paitsi yrityksille investoida, myös kaikille muille, joilla on potkua ja kykyä, tehdä enemmän. On turha toivoa, että ikääntyneessä maassa yhtäkkiä suunta kääntyy itsestään, ellei tehdä jotakin eri tavalla, Kangasharju pohtii.
– Kyllä minä toivon rohkeampaa uudistamista, ja että myös poliittinen järjestelmä uskoo ja hyväksyy sen, silloin on toivoa paremmasta. Muussa tapauksessa sitten tapellaan täällä keskenään, lakkoillaan ja korotellaan veroja, ja surkeus sen kuin jatkuu, hän jatkaa.
Jos tiedot eivät tarkennu, puolikkaan verran pakkasella on aika lähellä. Mutta jos alkuvuosi korjautuu alaspäin, ensi vuoden plussa alkaa näyttää haastavalta ja ainakin vaatii kunnon pyrähdyksen.
— Pasi Sorjonen (@PasiSSorjonen) December 19, 2023