Pitäisikö itäraja linnoittaa? Näin vastaa valiokunnan puheenjohtaja

Jukka Kopran mukaan nykyisen puolustusratkaisun kehittäminen on järkevämpää.
Toisen maailmansodan aikaista Salpalinjaa. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA
Toisen maailmansodan aikaista Salpalinjaa. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jukka Kopran (kok.) mukaan itärajan laajamittainen linnoittaminen ei ole tarpeen.

– Se on aika lennokas ajatus, hän toteaa Verkkouutisille.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Ajatuksen itärajan linnoittamisesta on esittänyt Suomen Washingtonin-suurlähettikäs Mikko Hautala Suomen Kuvalehdessä julkaistussa kirjoituksessaan. Hautalan mukaan linnoittaminen voisi vahvistaa Suomen puolustusta ja viestiä päättäväisyydestä.

Kopran mukaan Suomen puolustusratkaisu perustuu muun tyyppiseen toimintaan.

– Paikallisesti tietenkin linnoittaminen voi tarpeen mukaan olla hyvinkin käyttökelpoista. Sen on esimerkiksi Ukrainan tilanne osoittanut. Kauttaaltaan tapahtuva linnoittaminen ei ole kuitenkaan paras vaihtoehto Suomelle, hän sanoo.

– Ehkä Hautala on toiminut tässä ikään kuin ravistelijana ja keskustelun herättelijänä, hän lisää.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Kopra muistuttaa mittakaavasta, jos itäraja päätettäisiin linnoittaa. Hän nostaa esille Salpalinjan eli toisen maailmansodan aikaisen puolustuslinjan.

– Se on yhä itsenäisen Suomen suurin yksittäinen rakennusprojekti. Maailman mittakaavassakin ainutlaatuinen. Nämä ovat niin isoja juttuja, että meidän kannattaa harkita muita vaihtoehtoja, hän sanoo.

– Täytyy muistaa myös se, että maantiede ja luonto muodostavat luontevia linnoitteita jo sellaisenaan. Sellaisia reittejä, joita pitkin raskaamminen aseisettu vihollinen pystyisi Suomea lähestymään maateitse, on loppujen lopuksi aika vähän itärajalla.

Mainos