Venäjä hankkii materiaalia hyökkäyssotansa tarpeisiin etenkin Keski-Aasiassa sijaitsevan Kazakstanin kautta. Samaan aikaan suomalaisfirmat tähyävät joukolla Kazakstanin markkinoille, kertoo Yle.
Verkkouutiset on aiemmin kertonut, että Kazakstan ja Kirgisia ovat nyt Venäjän keino päästä käsiksi länsiteknologiaan.
Kazakstanissa vientimatkalla olevat suomalaisyritykset kertovat Ylelle, miten ne välttävät tuotteidensa päätymisen Venäjälle. Keinoja ovat muun muassa luotettavien kumppaneiden löytäminen ja tuotteiden loppukäyttäjiltä pyydetyt raportit.
Kazakstanin tapauksessa huolta aiheuttaa riski siitä, että pakotteiden piirissä olevaa länsiteknologiaa ja tuotteita päätyy Venäjälle välikäsien kautta. Venäjällä ja Kazakstanilla on noin 7500 kilometrin pituinen raja. Ne kuuluvat samaan tulliliittoon, joten rajatarkastusten määrä on vähäinen.
Pakotteiden kiertäminen ei riko Kazakstanin lakeja, mutta se on EU:n ja Yhdysvaltojen painostuksen myötä tiukentanut niiden valvontaa.
– Kukaan ei voi antaa sataprosenttista varmuutta siitä, ettei osa tavaroista päätyisi Venäjälle, sanoo kazakstanilainen politiikan tutkija ja konsultti Dosym Satpayev Ylelle.
Hänen mukaansa Kazakstanissa toimii paljon täysin venäläisiä yhtiöitä. Venäläiset ovat myös osakkaita monissa paikallisissa yhtiöissä.
Euroopan vienti Kazakstaniin kasvoi rajusti hyökkäyssodan alkamisen jälkeen. Samalla kohosi vienti Kazakstanista Venäjälle. Tämä viittaa Satpayevin mukaan pakotteiden vuotamiseen.
Suomen vienti Kazakstaniin kasvoi viime vuonna huimat 145 prosenttia. Vientimatkan järjestäjiin kuuluvan Eastchamin toimitusjohtaja Jaana Rekolaisen mukaan merkittävä osa kasvusta johtuu siitä, että aiemmin suomalaisyhtiöt kävivät kauppaa Keski-Aasian maihin Venäjän kautta. Nyt kauppaa käydään suoraan Suomesta käsin.
Rekolaisen mukaan Kazakstanissa ja muissa Keski-Aasian maissa on tällä hetkellä paljon aitoa kysyntää suomalaiselle tuotteille. Lisäksi hallitusohjelma linjaa, että Suomi pyrkii vahvistamaan taloussuhteita turvallisuuspoliittisesti tärkeään Keski-Aasiaan.