Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi päivittelee X-viestissään valtionvelan korkokulujen kasvua ja tiettyjen poliitikkojen huoletonta suhtautumista velanottoon.
Valtionvelan korkokulut ovat kasvaneet kuluneen vuoden aikana merkittävästi. Kun vuonna 2022 korkokulut olivat noin 800 miljoonaa euroa, nousevat ne tänä vuonna 2,6 miljardiin euroon.
Äkilliset koronnousut ovat tulleet valtiolle yllätyksenä, sillä vielä syksyllä 2022 laaditussa kuluvan vuoden talousarvioesityksessä korkomenoihin varattiin vain 1,3 miljardia euroa. Puuttuva summa täytyi kattaa lisätalousarviolla.
Ensi vuonna korkokuluja joudutaan maksamaan arvion mukaan 3,2 miljardia euroa, neljä kertaa enemmän kuin vuonna 2022. Edellisen kerran valtionvelan korkokulut ovat olleet samalla tasolla vuonna 2002, jolloin korkojen maksuun kului noin 3,6 miljardia euroa.
Romakkaniemi ihmetteleekin, kuinka nollakorkojen aikaan tietyt poliitikot suhtautuivat täysin huolettomasti siihen, että valtion pysyviä menoja kasvatettiin velkarahalla.
– Muistatteko kun eräät poliitikot olivat täysin huolettomia pysyvien menojen kasvattamisesta velaksi? Velat olivat kuulemma nollakorkoisia, niin ne eivät maksa mitään, Romakkaniemi muistuttaa.
Korkojen nousun myötä tilanne on kuitenkin muuttunut. Esimerkiksi ensi vuonna valtionvelan korkokulujen määrä vastaa noin kolmasosaa koko valtion velanotosta.
– Entäs kun ne pitää uusia? Romakkaniemi kysyy.
Muistatteko kun eräät poliitikot olivat täysin huolettomia pysyvien menojen kasvattamisesta velaksi?
Velat olivat kuulemma nollakorkoisia, niin ne eivät maksa mitään.
Entäs kun ne pitää uusia?
Valtionvelan korkomenot nelinkertaistuvat viime vuodesta ensi vuoteen. pic.twitter.com/yzbctybUSC
— Juho Romakkaniemi (@Romakka) September 30, 2023