Jos Suomi hyväksytään Natoon ennen Ruotsia, tällä ei välttämättä olisi isoja vaikutuksia Naton yhteiseen puolustussuunnitteluun.
– Se (eritahtisuus) vaikeuttaa sitä sillä tavalla, että se todennäköisesti hidastaa sitä. Mutta mikään ei estä kysymästä Ruotsilta epävirallisesti, mitkä ovat panoksenne tähän asiaan, prikaatikenraali evp. Juha Pyykönen sanoo Verkkouutisille.
Yhteinen puolustussuunnittelu on yksi Nato-jäsenyyden keskeisistä elementeistä. Käytännössä kyse on Nato-maiden keskinäisestä ”taakanjaosta” suorituskykyineen. Kukin Nato-maa kantaa niin sanotusti kortensa kekoon sovitulla tavalla.
– Mikään ei siis estä kysymästä Ruotsilta – jos tässä tulee nyt viivästys – olisiko hyvä, jos osallistuisitte tähän (puolustussuunnitteluun) tällä tavoin ja tekisitte näin palan tästä yhteisestä paketista.
– Ja sitten kun olette Naton jäseniä, panette nimen alle ja sitoudutte tähän. Mutta me (Natossa) voisimme ottaa tämän jo oletetuksi suunnitteluperusteeksi, Pyykönen jatkaa.
Juha Pyykönen on toiminut Natossa esikuntaupseerina 1990-luvun loppupuolella, jolloin Suomi ja Ruotsi olivat jo Naton rauhankumppaneita. Pyykönen korostaa, että maiden puolustusjärjestelmät tunnetaan Natossa erittäin hyvin, mikä helpottaa tulevaa.
– Nato-instituutiot, jotka suunnittelevat tätä yhteistä kuviota, jossa mukana ovat Suomi, Ruotsi, Norja ja koko tämä pohjoinen vastuualue – nehän tuntevat Suomen ja Ruotsin erittäin, erittäin hyvin. Olemme 25 vuotta antaneet kahden vuoden välein tiedot, joita meiltä on kysytty tästä asiasta – puolustusjärjestelmästä.